Tervetuloa Euroopan Valkohäntäpeuraparatiisiin!

Valkohäntäpeura on EU:ssa luokiteltu vieraslajiksi, mutta metsästyksen ja koiraharrastuksen vinkkelistä katsottuna se on erinomaisen onnistunut tuontilaji. Vuoden 2019 Mäyräkoirien pohjoismainen ajomaaottelu järjestetään Euroopan tiheimmän valkohäntäpeurakannan alueella. Vaikka valkohäntää esiintyy vain lounaisessa Suomessa, murto-osalla Suomen pinta-alasta, sen saalismäärä ylittää koko maassa saadun hirvisaaliin. Kuluvana metsästyskautena metsästettäneen Suomessa arviolta 70 000 valkohäntäpeuraa

Ajavat koirat sallittiin Suomessa peurajahdissa vuonna 1993. Käytännössä tiukka säkäkorkeusrajoitus on tarkoittanut, että ajureina on voitu käyttää vain mäyräkoiria. Kuluneen, kohta kolmenkymmen vuoden aikana tämä onkin merkinnyt mäyräkoiraroduille melkoista voittokulkua. Koiramäärät ja metsästävien koiranohjaajien määrä ovat kasvaneet ja tällä on ollut piristävä vaikutus peura-alueiden metsästyskulttuuriin. Hirvijahdin oheen on noussut uusi sosiaalisen, yhteisen tekemisen jahtimuoto.

Suomessa ajavien mäyräkoirin jalostus oli 1990-luvun alussa lastenkengissä verrattuna muihin Pohjoismaihin. Skandinaavisella naapuriavulla; kansainvälisellä ajokoetoiminnalla ja koirien sekä tietotaidon tuonnilla on ollut ratkaiseva merkitys kehitykseen. Toimivimmat ajavien mäyräkoirien käyttölinjat ovatkin Suomessa yhteistä Skandinaavista perua. Kiitos siitä, pohjoismaiset ystävät.

Toivotan Mäyräkoirien pohjoismaiden ajomestaruuskokeille ja sen osanottajille parasta menestystä Euroopan valkohäntäpeuraparatiisissa.

Eräneuvos Reijo Orava
Ajomaaottelun suojelija

Välkommen till Europas Vitsvanshjortparadis!

Vitsvanshjort klassificeras som en främmande art i EU, men ur synvinkel av jakt och hundhobby, har det varit en mycket framgångsrik importerad art. Årets 2019 Taxarnas nordiska drevlandskamp hålls i området där vitsvanshjortstammen är tätast i Europa. Även om vitsvansen huvudsakligen förekommer i sydvästra Finland, som omfattar en bråkdel av Finlands yta, överskrider bytet det totala antalet fällda älgar i landet. I sydvästra Finland jagas under den nuvarande jaktsäsongen uppskattningsvis 70 000 vitsvanshjortar.

Drivande hundar tilläts i Finland i hjortjakt år 1993. I praktiken har en sträng mankhöjdgräns inneburit att endast taxar kunde ha använts som drivande ras. Under de senaste nästan trettio åren har detta inneburit en avsevärd seger för rasen tax. Antalet hundar liksom jagande hundägare har ökat och detta har haft en stimulerande effekt på jaktkulturen i Finlands hjortregioner. En ny form av socialjakt och gemenskap har uppstått vid sidan av älgjakten.

Aveln av drivande taxar i Finland var i början av 1990-talet i barnskor jämfört med de andra nordiska länderna. Det skandinaviska samarbetet; de internationella drevproven och importen av hundar och kunskap har spelat en avgörande roll i utvecklingen. De mest framgångsrika drivande släktlinjerna i Finland är vanligen av skandinaviskt ursprung. Tack för det, våra nordiska vänner.

Jag önskar den bästa framgång åt Taxarnas nordiska mästarskapsprovet samt dess alla deltagare i Europas Vitsvanshjortsparadis.

Ödemarksråd Reijo Orava
Beskyddaren av landskampsprovet