Vuoden 2018 kolmas ja viimeinen jalostustarkastus oli myös vuoden suurin, siihen osallistui kaikkiaan 24 koiraa. Kaikki karvanlaadut ja kokomuunnokset olivat edustettuina. Tarkastajina toimivat Marja Salminen ja Leena Vatanen. Koirakohtaiset tarkastuskertomukset löytyvät liitteestä
Vuoden toinen jalostustarkastus keräsi Satakuntaan 13 koiraa. Kaikki karvanlaadut ja kokomuunnokset olivat edustettuina, vaikka lähes puolet tarkastetuista koirista oli erilaisia pitkäkarvaisia mäyräkoiria. Tarkastajina toimivat Juha Lehtinen, Leena Vatanen ja Sisko Nurminen. Koirakohtaiset tarkastuskertomukset löytyvät liitteestä.
Vuoden ensimmäinen jalostustarkastus pidettiin maaliskuussa Oulussa ja se keräsi 10 koiraa. Kaikki karvanlaadut olivat edustettuina, mutta joukossa oli vain yksi pienoismäyräkoira. Tarkastajina toimivat Anita Al-Bachy ja Marjukka Toivonen. Koirakohtaiset tarkastuskertomukset löytyvät liitteestä.
Seuraavassa Erikoiskantakirjassa julkaistavat koirat on nyt listattu oheisessa tiedostossa.
Siitä voit tarkistaa, onko oma koirasi mukana ja ehdit vielä ilmoittaa omistaja- ja kasvattajatiedon sekä lähettää kuvan 30.6.2018 mennessä osoitteeseen erikoiskantakirja@
Listoissa mahdollisesti olevista virheistä voit ilmoittaa osoitteeseen marjukka.toivonen@
Lue lisää: Erikoiskantakirjassa IX julkaistavat koirat listattu
Jalostustoimikunta järjestää Tampereella hotelli Scandic Rosendahlissa 14.4.2018 jalostuspäivän, jossa ovat aiheina mäyräkoirien värit ja niiden periytyminen (Liisa Sarakontu) ja käyttökoiran terveys (Juliska Haapanen-Kallio). Hinta 25 € SML:n jäsenille ja 50 € muille, sisältää aamiaisen ja lounaan. Ilmoittautuminen sähköpostitse 3.4.18 mennessä.
Mäyräkoirille rekisteröitäviin väreihin tulee muutoksia 5.3.18. Osa aiemmin käytössä olleista nimistä muuttuu ja lisäksi tulee uusia rekisteröitäviä värejä.
Muutosten taustalla on halu yhtenäistää värinimiä siten, että kaikkien laikullisten värien tapauksissa laikullisuus esitetään värinimessä ensimmäisenä. Ruskeasta riistanvärisestä kirsun ruskeus ilmenee ilman eri mainintaakin, minkä vuoksi kirsun väriä ei tarvitse erikseen ilmoittaa värin nimessä. Brindle on vieraskielinen termi ja sen korvaava termi juovikas on rotumääritelmän suomennoksessa tunnettu, linjassa muiden värinimien suomenkielisyyden kanssa ja yhtenäinen juovikkuuteen liittyvien uusien värinimien musta juovikkain merkein ja ruskea juovikkain merkein kanssa.
Monet mäyräkoirakasvattajat ja -harrastajat Suomessakin odottavat, että saataisiin käyttöön toimiva ja helppo geenitesti, joka kertoisi tuleeko koira sairastumaan välilevytyrään vai ei, ja jota voitaisiin käyttää apuna jalostuskoirien seulonnassa.
Viime vuonna amerikkalaisen Davisin yliopiston tutkijat löysivät erään tutkimuksen yhteydessä geenimutaation, jonka epäiltiin aiheuttavan mäyräkoirilla välilevytyrää. Tälle ns. riskimutaatiolle on myös saatavilla geenitesti. Löydöstä kerrottiin Mäyräkoiramme -lehdessä 4/2017. Tämän löydön johdosta Kööpenhaminan yliopistossa toteutettiin tutkimus, johon osallistui iso joukko tanskalaisia selkäkuvattuja koiria. Tutkimuksen tuloksista julkaistiin tiedote 7.2.2018 Tanskan Mäyräkoiraliiton internetsivuilla.
Lue lisää: Ei käyttökelpoista geenitestiä välilevytyrälle vieläkään
Jalostustoimikunta on laatinut luonnetestin ihanneprofliilin mäyräkoirille. Se on tehty rotumääritelmän ja alkuperäisen käyttötarkoituksen näkökulmasta kattaen kaikki rotumuunnokset. Koska tarkoituksena on lisätä osallistumista luonnetestiin kaikissa mäyräkoiravarianteissa, ei siinä ole haettu varsinaista ideaalimäyräkoiraa, vaan hyväksytyiksi reaktioiksi on merkitty useita vaihtoehtoja ja joillakin osa-alueilla on myös rajatapauksia ei-hyväksyttyjen reaktioiden lisäksi.
Mäyräkoiria osallistuu vuosittain testiin yleensä n. 40 koiraa, joista enemmistö on useimmiten lyhytkarvaisia normaalikokoisia. Koirat saavat testistä yleensä melko rotutyypillisiä tuloksia. Eniten kehittämistä vaativat osa-alueet ovat toimintakyky ja taisteluhalu, joskus myös kovuus, etenkin pienoismäyräkoirilla.
Luonnetestin ihanneprofiili: Jalostus > Luonne
Vuoden 2017 rekisteröintiluvut on nyt julkaistu ja sen myötä myös urosten suositellut maksimijälkeläismäärät on laskettu uudelleen. Kovin suuria muutoksia ei tässä suhteessa tapahtunut, lyhytkarvaisten normien, pitkäkarvaisten normien ja karkeakarvaisten minien raja hieman nousi ja pitkäkarvaisten minien laski, muilla säilyi ennallaan. Raja-arvohan on 5% neljän edellisen vuoden rekisteröinneistä (karkeakarvaisilla normeilla 3% koska ovat suurilukuinen rotu) ja uudet maksimijälkeläismäärät ovat:
- pitkäkarvainen kääpiömäyräkoira ja pitkäkarvainen kaniinimäyräkoira: 42 pentua
- pitkäkarvainen mäyräkoira: 40
- lyhytkarvainen kääpiömäyräkoira ja lyhytkarvainen kaniinimäyräkoira: 39
- lyhytkarvainen mäyräkoira: 56
- karkeakarvainen kääpiömäyräkoira ja karkeakarvainen kaniinimäyräkoira: 40
- karkeakarvainen mäyräkoira: 80
