• ajo-, luola-, vesiriista- ja jäljestämiskokeita sekä pienoismäyräkoirien käyttötaipumuskokeita
• jalostusneuvontaa
• jalostustarkastuksia
• kerhoiltoja
• koulutustoimintaa
• leiritoimintaa
• Mäyräkoiramme-Våra taxar -lehden neljä kertaa vuodessa
• pentuvälitystä

SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO- FINSKA TAXKLUBBEN ry

 Suomen Mäyräkoiraliitto ry:n säännöt – Kevätliittokokous 15.4.2018 

Lataa säännöt: Suomen Mäyräkoiraliitto ry:n säännöt 15.4.2018

Nämä säännöt ovat vanhentuneet Liittokokouksen 15.4.2018 päätöksellä. Liittokokouksessa on tuolloin otettu uudet säännöt käyttöön.

SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO- FINSKA TAXKLUBBEN ry

Sääntötoimikunta

Rekisteröity Patentti- ja Rekisterihallituksessa 14.3.2011

Säännöt

I LUKU

TARKOITUS JA TOIMINTA
Nimi ja kotipaikka

1. Yhdistyksen nimi on Suomen Mäyräkoiraliitto SML - Finska Taxklubben FTK ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
   Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimitystä liitto.

Tarkoitus ja toiminnan laatu

1. Liitto toimii mäyräkoirien rotujärjestönä ja sen tarkoituksena on vaalia sekä mäyräkoirien rotumääritelmän mukaista ulkomuotoa että kehittää niiden metsästysominaisuuksia edistämällä ja tukemalla mäyräkoirien kasvatusta ja jalostusta.
2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto:
   • kuuluu jäsenenä Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry:een ja voi kuulua muihinkin kotimaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin, joihin kuuluminen edistää liiton tarkoituksen toteutumista
   • valvoo ja ohjaa mäyräkoirien jalostustyötä antamalla jalostusneuvontaa jäsenilleen
   • kehittää, valvoo ja ohjaa näyttely- ja koetoimintaa
   • julkaisee jäsenlehteä, mäyräkoirien koe- ja näyttelytuloksia ja harjoittaa muuta tiedotustoimintaa
   • järjestää alaan kuuluvia kursseja, neuvottelu- ja kokoustilaisuuksia ja muita vastaavanalaisia mäyräkoiraharrastusta ylläpitäviä ja kehittäviä toimintoja
   • tukee jäsenyhdistystensä toimintaa
   • harjoittaa yhteistyötä muiden rotujärjestöjen kanssa
   • harjoittaa muita samantapaisia keinoja saavuttaakseen tarkoituksensa
3. Toimintansa tukemiseksi liitto voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja ja omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteätä ja irtainta omaisuutta, harjoittaa kirjapaino-, kioski-, majoitus- ja ravitsemusliikettä sekä asianomaisella luvalla järjestää arpajaisia ja rahankeräyksiä.

II LUKU

JÄSENET
Jäsenlajit

5. Liiton jäsenet ovat henkilöjäseniä, perhejäseniä, nuorisojäseniä, jäsenyhdistyksiä, kannatusjäseniä, kunniajäseniä ja kunniapuheenjohtaja.
6. Henkilöjäseneksi, perhejäseneksi ja nuorisojäseneksi voidaan hyväksyä hakemuksesta henkilö, joka on liiton jäsenyhdistyksen jäsen ja haluaa edistää liiton päämääriä. Hyväksymisestä päättää hallitus. Perhejäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka asuu samassa taloudessa henkilöjäsenen kanssa. Nuorisojäseneksi voidaan hyväksyä alle 18-vuotias henkilö. Henkilöjäsen, perhejäsen ja nuorisojäsen voivat lisäksi kuulua varsinaisina jäseninä vain yhteen liiton jäsenyhdistykseen.
7. Jäsenyhdistykseksi voidaan hyväksyä yhdistysrekisteriin merkitty yhdistys, joka haluaa olla edistämässä liiton tarkoituksen toteuttamista. Hakemukseen on liitettävä yhdistyksen säännöt sekä viimeinen toimintakertomus tilinpäätöstietoineen. Hyväksymisestä päättää hallitus.
8. Liiton kannatusjäseneksi hallitus voi hyväksyä luonnollisen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka haluaa tukea liiton toimintaa. Kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta liittokokouksessa.
9. Liiton kunniajäseneksi liittokokous voi kutsua henkilön, joka on ansiokkaasti ja tuloksekkaasti tukenut liiton tarkoituksen toteutumista. Esityksen kunniajäsenen kutsumisesta tekee hallitus. Liiton kunniapuheenjohtajaksi liittokokous voi kutsua henkilön, joka erityisen ansiokkaasti, tuloksekkaasti ja pitkäaikaisesti on tukenut liiton tarkoituksen toteutumista. Liitolla voi olla yksi kunniapuheenjohtaja kerrallaan. Esityksen kunniapuheenjohtajan kutsumisesta tekee hallitus. Kunniajäsenellä ja kunniapuheenjohtajalla on liittokokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta elleivät he ole olleet liiton henkilö-, perhe- tai nuorisojäseniä. Kunniajäsen ja kunniapuheenjohtaja eivät maksa liitolle jäsenmaksua.

Henkilö-, perhe- ja nuorisojäsenen velvollisuudet

5. Henkilö-, perhe- ja nuorisojäsenen velvollisuutena on muun muassa:
   • noudattaa liiton päättävien elinten ja hallintoelinten päätöksiä
   • maksaa vuosittain liittokokouksen päättämä jäsenmaksu hallituksen määräämään eräpäivään mennessä
   • ilmoittaa liitolle viipymättä henkilötiedoissaan ja osoitteessaan tapahtuneet muutokset

Jäsenyhdistyksen velvollisuudet

5. Jäsenyhdistys maksaa liitolle liittokokouksen päättämän jäsenmaksun hallituksen määräämään eräpäivään mennessä. Jäsenmaksun suuruus määräytyy jäsenyhdistyksen jäsenten lukumäärän mukaan. Jäsenyhdistyksen velvollisuutena on lisäksi muun muassa:
   • noudattaa liiton päättävien elinten ja hallintoelinten päätöksiä ja edesauttaa niiden täytäntöönpanoa
   • toimittaa sääntömuutoksensa välittömästi päätöksen jälkeen liiton hallituksen hyväksyttäväksi
   • tehdä sääntöihinsä muutokset, jotka aiheutuvat näihin sääntöihin tehdyistä muutoksista
   • ilmoittaa liitolle sellaisista kokouksistaan, joissa käsitellään liiton kannalta merkittäviä asioita ja varata liiton edustajalle mahdollisuus puheenvuoron käyttämiseen
   • toimittaa liitolle vuosittain yhdistyksen toimintakertomus ja tilinpäätös
   • ilmoittaa liitolle toimihenkilöidensä nimet välittömästi valinnan jälkeen

Jäsenen eroaminen

5. Jäsen voi erota liitosta ilmoittamalla siitä liiton kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi tai ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle.

Jäsenen erottaminen

5. Hallitus voi erottaa jäsenen, joka:
   • ei maksa jäsenmaksuaan määräaikana
   • toimii vastoin liiton sääntöjä tai tarkoitusperiä
   • toiminnallaan liitossa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittaa liittoa
   • ei ole enää liiton minkään jäsenyhdistyksen jäsen
   • on saanut tuomion eläinsuojelurikkomuksesta tai -rikoksesta
   Mikäli erottamisen syynä on jokin muu kuin jäsenmaksun laiminlyönti, jäsenelle on varattava tilaisuus antaa selvitys asiasta ennen erottamispäätöksen tekemistä.  Mikäli erottamisen syynä on muu kuin jäsenmaksun laiminlyönti, erotettu jäsen voi vedota erottamisesta liittokokoukseen kuukauden kuluttua erottamisesta tiedon saatuaan. Erottaminen astuu voimaan vetoamisajan mentyä umpeen tai liittokokouksen vahvistettua hallituksen tekemän erottamispäätöksen.

Jäseniin kohdistuvat kurinpitotoimet

5. Hallitus voi antaa jäsenelle huomautuksen tai varoituksen.
   Varoitus voidaan antaa jäsenelle, joka on toiminnallaan vahingoittanut yhdistystä tai toiminut epäeettisesti koirien kasvattajana. Epäeettisenä toimintana pidetään muun muassa eläinsuojelulain, eläinsuojeluasetuksen sekä Euroopan neuvoston lemmikkieläinten jalostusta koskevan päätöslauselman ja Kennelliiton kasvattajasitoumuksen vastaista toimintaa. Varoitus voidaan julkaista liiton lehdessä ja/tai liiton internetsivuilla.
   Jos rikkomus on lievä, hallitus voi antaa jäsenelle huomautuksen.
   Jäsenelle on varattava tilaisuus antaa oma selvityksensä asiasta ennen varoituksen tai huomautuksen antamista.
6. Eronneella tai erotetulla jäsenellä ei ole mitään oikeutta liiton omaisuuteen.

III LUKU

PÄÄTÖKSENTEKO
Päätäntävalta

16. Liiton päättävänä elimenä on liittokokous.
17. Liittokokoukset ovat sääntömääräisiä liittokokouksia ja ylimääräisiä liittokokouksia. Sääntömääräisiä liittokokouksia pidetään vuosittain kaksi: kevätkokous maalis-huhtikuussa ja syyskokous loka-marraskuussa. Liittokokouksen tarkemman ajan määrää hallitus. Ylimääräisiä liittokokouksia pidetään hallituksen niin päättäessä tai, kun vähintään 1/10 liiton äänioikeutetuista jäsenistä tai 1/4 jäsenyhdistyksistä sitä vaatii erityisesti ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällöin hallituksen on kutsuttava kokous koolle viimeistään kahden kuukauden kuluessa tämän vaatimuksen esittämisestä. Jäsenyhdistysten vaatimus ylimääräisen liittokokouksen pitämiseen tulee perustua jäsenyhdistyksen kokouksen päätökseen. Vaatimuksen liitteenä tulee olla asiasta päättäneen yhdistyksen kokouksen pöytäkirjan ote. Ylimääräinen liittokokous pidetään liiton kotipaikkakunnalla. Kokouksen tarkemman ajan ja paikan päättää hallitus.

Kutsu liittokokoukseen

16. Kutsu sääntömääräiseen liittokokoukseen julkaistaan liiton lehdessä tai postitetaan erillisenä kirjeenä jäsenille vähintään 30 päivää ennen kokousta. Kutsu ylimääräiseen liittokokoukseen postitetaan jäsenille liiton lehdessä tai erillisenä kirjeenä vähintään 14 päivää ennen kokousta. Kokouskutsun mukana toimitetaan esityslista, jossa on mainittu kokouksessa käsiteltävät asiat.

Äänioikeus liittokokouksessa

16. Äänioikeus liitokokouksessa on 15 vuotta täyttäneellä:
    • henkilöjäsenillä
    • perhejäsenellä
    • nuorisojäsenellä
    • jäsenyhdistyksen valitsemalla edustajalla.
    Henkilö-, perhe- ja nuorisojäsenellä on yksi ääni. Sen lisäksi hän voi valtakirjalla edustaa lisäksi enintään viittä (5) muuta liiton henkilö-, perhe- tai nuorisojäsentä. Jäsenyhdistyksen äänimäärä riippuu sen liitolle jäsenmaksunsa maksaneitten varsinaisten jäsenten lukumäärästä seuraavasti:

    Jäsenmäärä	Yhdistyksen äänimäärä
    - 25	1
    26 - 50	2
    51 - 75	3
    76 - 100	4
    101 - 125	5
    126 - 150	6
    151 - 175	7
    176 - 201	8
    201 - 250	9
    251 - 300	10
    301 - 400	11
    401 - 500	12

    Ja niin edelleen, aina yksi ääni alkavaa 100 jäsentä kohti. Jäsenyhdistysten ääniä käyttävät yhdistysten valitsemat edustajat. Jäsenyhdistys voi nimetä korkeintaan niin monta edustajaa kuin sillä on ääniä. Jäsenyhdistyksen nimeämällä edustajalla tulee olla osoituksena edustusoikeudestaan ote hänet valinneen jäsenyhdistyksen kokouksen pöytäkirjasta. Kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta. Kunniajäsenillä ja kunniapuheenjohtajalla on äänioikeus mikäli he ovat olleet liiton henkilö-, perhe- tai nuorisojäseniä.

Sääntömääräisessä liittokokouksessa käsiteltävät asiat

16. Sääntömääräisessä kevätliittokokouksessa:
    • Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, ääntenlaskijat ja pöytäkirjan tarkastajat.
    • Todetaan osanottajat.
    • Todetaan kokouksen päätösvaltaisuus.
    • Valitaan mahdolliset valiokunnat.
    • Käsitellään hallituksen antama ja esittelemä toimintakertomus edellisen vuoden toiminnasta ja päätetään niistä toimenpiteistä, joihin se antaa aihetta.
    • Käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto, vahvistetaan tilinpäätös sekä päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille.
    • Päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän kattamisesta.
    • Päätetään seuraavan sääntömääräisen liittokokouksen pitämispaikkakunta.
    • Käsitellään jäsenten tekemät aloitteet.
    • Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
    • Käsitellään muut asiat, jotka kokous toteaa kiireelliseksi vähintään 3/4 määräenemmistöllä annetuista äänistä ottaen huomioon yhdistyslain 24 §:n määräykset.
    Sääntömääräisessä syysliittokokouksessa:
    • Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, ääntenlaskijat ja pöytäkirjan tarkastajat.
    • Todetaan osanottajat.
    • Todetaan kokouksen päätösvaltaisuus.
    • Valitaan mahdolliset valiokunnat.
    • Päätetään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma.
    • Päätetään seuraavana vuonna perittävät henkilö-, perhe- ja nuorisojäsenten jäsenmaksut erikseen kullekin jäsenryhmälle ja niistä jäsenyhdistyksille palautettava osuus.
    • Päätetään seuraavana vuonna perittävä kannatusjäsenen jäsenmaksu.
    • Päätetään seuraavana vuonna jäsenyhdistyksiltä perittävän jäsenmaksu.
    • Hyväksytään talousarvio.
    • Valitaan hallituksen puheenjohtaja seuraavaksi kalenterivuodeksi. Valitun puheenjohtajan tulee saada hyväkseen vähintään puolet annetuista äänistä.
    • Valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle näiden sääntöjen 23 §:n mukaan.
    • Valitaan ehdokkaat Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry:n valtuustoon sinä vuonna jolloin Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry pitää sääntömääräisen yleiskokouksensa.
    • Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varamiehet.
    • Päätetään seuraavan sääntömääräisen liittokokouksen pitämispaikkakunta.
    • Käsitellään jäsenten tekemät aloitteet.
    • Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
    • Käsitellään muut asiat, jotka kokous toteaa kiireelliseksi vähintään 3/4 määräenemmistöllä annetuista äänistä ottaen huomioon yhdistyslain 24 §:n määräykset.

Päätöksentekoliittokokouksessa

16. Päätökset liittokokouksessa tehdään yksinkertaisella enemmistöllä paitsi näiden sääntöjen pykälissä 20, 30 ja 31 mainituissa asioissa. Äänten mennessä tasan ratkaisee asiaäänestyksessä kokouksen puheenjohtajan ääni ja henkilövaalissa arpa.Asiaäänestyksessä käytetään avointa äänestystapaa. Jos kuitenkin vähintään viisi äänivaltaista osanottajaa vaatii, käytetään suljettua lippuäänestystä. Henkilövaalissa käytetään suljettua lippuäänestystä, jos ehdokkaita on enemmän kuin täytettäviä paikkoja.

Aloitteet liittokokoukselle

16. Aloitteita liittokokoukselle ovat oikeutettuja tekemään jäsenyhdistykset, sekä äänioikeutetut henkilö-, perhe- ja nuorisojäsenet. Aloite tulee toimittaa hallitukselle kevätliittokokoukseen viimeistään joulukuun 31. päivänä ja syysliittokokoukseen viimeistään kesäkuun 30. päivänä. Hallituksen tulee saattaa aloite omalla lausunnollaan varustettuna liittokokouksen käsiteltäväksi.

IV LUKU

HALLINTO
Hallitus

23. Liiton hallituksen muodostavat puheenjohtaja ja yhdeksän (9) muuta jäsentä Puheenjohtajan toimikausi on yksi kalenterivuosi. Toimikausi alkaa valintaa seuraavan tammikuun 1. päivänä. Hallituksen muitten jäsenen toimikausi on kolme kalenterivuotta siten, että vuosittain erovuorossa on kolme hallituksen jäsentä. Toimikausi alkaa valintaa seuraavan tammikuun 1. päivänä. Mikäli hallituksen jäsen tulee pysyvästi estyneeksi kesken toimikautensa, seuraava sääntömääräinen liittokokous valitsee hänen tilalleen hallituksen hänen jäljellä olevaksi toimikaudekseen. Hallitusta valittaessa tulee ottaa huomioon tasapuolinen alueellinen edustavuus. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai jos vähintään kolme hallituksen jäsentä sitä kirjallisesti vaatii erityisesti ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Hallitus on päätösvaltainen kun puheenjohtajan, tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan lisäksi paikalla on viisi hallituksen muuta jäsentä. Äänestykset hallituksen kokouksissa ovat avoimia. Jos vähintään kolme hallituksen jäsentä vaatii suljettua lippuäänestystä, sellainen on toimitettava. Äänten mennessä tasan ratkaisee asiaäänestyksessä puheenjohtajan ääni, henkilövaalissa arpa.

Hallituksen jäsenen tehtävät

23. Hallituksen jäsenen tehtävänä on muun muassa: - edesauttaa näiden sääntöjen 2 §:n toteutumista
    • hoitaa huolellisesti ne tehtävät, joihin hän hallituksen jäsenenä on sitoutunut
    • pitää säännöllisesti yhteyttä oman alueensa jäsenyhdistyksiin

Hallituksen tehtävät

23. Hallituksen tehtävänä on muun muassa: 1. Johtaa liiton toimintaa näiden sääntöjen ja liittokokouksen ja päätösten mukaisesti. 2. Valita keskuudestaan vuosittain varapuheenjohtaja ja määrätä hänen tehtävänsä. 3. Valita keskuudestaan tai ulkopuolelta tarvittavat valio- ja toimikunnat sekä määrätä niiden tehtävät. 4. Hoitaa liiton varoja ja muuta omaisuutta sekä huolehtia kirjanpidosta ja tilinpäätöksen valmistumisesta. 5. Kutsua koolle liittokokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat. 6. Ottaa liiton palvelukseen tarvittavat toimihenkilöt, päättää heidän palkkauksestaan ja muista työsuhteen ehdoista sekä erottamisesta. 7. Päättää valiokuntien ja toimikuntien perustamisesta ja antaa niille tehtävät. 8. Hyväksyä liiton jäsenet ja pitää jäsenistä luetteloa sekä päättää jäsenten erottamisesta näiden sääntöjen 13 §:n mukaan. 9. Päättää jäsenyhdistysten toimialueiden rajoista. 10. Edustaa liittoa sekä kantaa ja vastata sen puolesta.

V LUKU

YLEISTÄ
Liiton nimen kirjoittaminen

26. Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri, aina kaksi yhdessä. Hallitus voi lisäksi määrätä nimenkirjoittajaksi liiton jonkun toimihenkilön kirjoittamaan yksin liiton nimen.

Tilintarkastajat

26. Liitolla on kaksi tilintarkastajaa ja heillä varamiehet. Tilintarkastajalla tulee olla sellainen tilinpitoa ja yhdistyksen hallintoa koskeva asiantuntemus, joka liiton toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen on tehtävän kannalta katsottava tarpeelliseksi.

Tili- ja toimintavuosi

26. Liiton tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen tulee olla valmiina helmikuun loppuun mennessä. Liiton tilejä ja hallintoa tarkastamaan valittujen tilintarkastajien tulee toimittaa tilintarkastuskertomus kolmen viikon kuluessa siitä, kun he ovat saaneet tiedot tilinpäätöksen valmistumisesta. Kertomuksen tulee sisältää ehdotus vastuuvapauden myöntämisestä tai epäämisestä sekä niistä toimenpiteitä, joita tilintarkastajat mahdollisesti ehdottavat. Tilintarkastuskertomus osoitetaan liittokokoukselle ja toimitetaan hallitukselle.

Sääntöjen muuttaminen

26. Näitä sääntöjä voidaan muuttaa liittokokouksen päätöksellä. Asiasta on mainittava kokouskutsussa ja sääntöjen muuttamisen on saatava hyväkseen vähintään 3/4 annetuista äänistä.

Liiton purkaminen

26. Liitto voidaan purkaa liittokokouksen päätöksellä. Asia on käsiteltävä kahdessa kokouksessa, joiden välillä tulee olla vähintään 30 päivän aika. Asiasta on mainittava kokouskutsussa ja purkamisen on saatava kummassakin kokouksessa hyväkseen vähintään 3 /4 annetuista äänistä. Liiton purkauduttua sen jäljellä olevat varat on luovutettava purkamispäätöksen tehneen liittokokouksen päätöksen mukaisesti näiden sääntöjen toisessa pykälässä mainittujen tarkoituksen toteuttamiseksi. Liiton tultua lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen. Liitolle lahjoitetut tai testamentatut varat käytetään lahjakirjassa tai testamentissa osoitetulla tavalla. Jäsenoikeuksien säilyminen
27. Näillä säännöillä ei ole takautuvaa vaikutusta jäsenen vahingoksi, vaan saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

Siirtymäsäännökset

26. Valittaessa ensimmäistä kertaa hallitusta näiden sääntöjen mukaan, hallituksen jäsenten toimikauden pituus ratkaistaan arvalla. Kolmen jäsenen toimikausi on yhden vuoden mittainen, kolmen jäsenen toimikausi on kahden vuoden mittainen ja kolmen jäsenen toimikausi on kolmen vuoden mittainen.

Suomen Mäyräkoiraliitto perustettiin 1947. Se on Suomen Kennelliiton hyväksymä rotujärjestö, jolla on 20 jäsenyhdistystä. Mäyräkoiraliiton ja sen jäsenyhdistysten toiminta kattaa koko maan. Jäsenmäärä on lähes 4000. Suomen Mäyräkoiraliiton tehtävänä on:

• Edistää rodun jalostusta ja rodun säilyttämistä tyypiltään ja käyttötarkoitukseltaan alkuperäisenä
• Järjestää itse tai jäsenyhdistystensä kautta koiranäyttelyitä ja metsästyskokeita
• Vastata tarvittavien tuomareiden kouluttamisesta ja pätevyyden säilyttämisestä
• Valistaa koiranpitoa ja rotua koskevissa asioissa
• Pitää yhteyttä Suomen Kennelliittoon, muihin rotujärjestöihin, pohjoismaisiin rinnakkaisjärjestöihin ja rodun kotimaahan
• koota tietoa maan mäyräkoirakannasta ja huolehtia tietojen julkaisemisesta.

• ajo-, luola-, vesiriista- ja jäljestämiskokeita sekä pienoismäyräkoirien käyttötaipumuskokeita
• jalostusneuvontaa
• jalostustarkastuksia
• kerhoiltoja
• koulutustoimintaa
• leiritoimintaa
• Mäyräkoiramme-Våra taxar -lehden neljä kertaa vuodessa
• pentuvälitystä

Hallituksen jäsenet

 Hallituksen varajäsenet

Hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa.  

• Kaikki hallitukselle osoitettu materiaali tulee toimittaa Mäyräkoiraliiton Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. 

Hallituksen jäsenet

 Hallituksen varajäsenet

Hallituksen jäsenet

 Hallituksen varajäsenet

Ajotoimikunnan yhteystiedot

Toimikunnan jäsenet 

Kaikki toimikunnalle tuleva posti lähetetään sihteerille. Tulostettavat lomakkeet löytyvät lomakesivulta.