Mäyräkoirien rotumuunnosristeytyksiin tarvittavan poikkeusluvan ehdot vuonna 2024
Nämä poikkeusluvan ehdot tulevat voimaan 15.2.2024 eli se koskee pentueita, joissa astutus tapahtuu 15.2.2024 tai sen jälkeen.
Rotumuunnosten välistä risteytystä koskevaa poikkeuslupaa varten tulee täyttyä alla olevat ehdot:
- Kasvattajan tulee olla Suomen Mäyräkoiraliitto SML - Finska Taxklubben FTK ry:n jäsen.
- Molemmilla vanhemmilla tulee olla voimassa oleva silmätarkastuslausunto. Kummallakaan vanhemmalla ei saa olla todettuna PRA, katarakta tai keratitis. Koiran, jonka vanhemmalla tai jälkeläisellä on todettu PRA, ei hyväksytä risteytyspentueen vanhemmaksi. Mikäli koiralla on todettu epäilyttävä/avoin diagnoosi PRA, katarakta tai keratitis, ei silmälausunto saa olla 1 vuotta vanhempi astutushetkellä.
-Vähintään toinen vanhemmista tulee olla selkäkuvattu. Kuvaamattoman koiran tai IDD3 tai IDD2 tuloksen saaneen koiran saa yhdistää vain tuloksella IDD0 tai IDD1 kuvattuun koiraan tai yli 5-vuotiaaseen koiraan, jolla on virallinen geenitestitulos N/CDDY tai N/N.
- Kokoristeytyksissä molemmilta vanhemmilta vaaditaan polvitarkastuslausunto. Polvilumpioluksaation asteen 1 saaneen koiran saa yhdistää vain 0 asteen kanssa, muita asteita ei saa käyttää.
- Molemmilla vanhemmilla on vähintään näyttelytulos H, joka on saatu vähintään 15 kk:n iässä tai tulos hyväksytty/hyväksytty varauksin jalostustarkastuksesta.
- Jälkeläismäärärajat karkeakarvaisilla normaalikokoisilla mäyräkoirilla on 2 % ja muilla roduilla 3 %, tämä lasketaan neljän edellisen vuoden rekisteröinneistä. Nämä päivitetään vuosittain tammikuun alussa.
-Yhdistelmän sukusiitosaste viidellä sukupolvella laskettuna 3,125 %.
- Molempien vanhempien tulee olla astutushetkellä vähintään 24 kk ikäisiä.
- Uusintayhdistelmät voidaan hyväksyä vain erityisissä poikkeustapauksissa.
- Yhdistettäessä lyhytkarvaista karkeakarvaiseen lyhytkarvainen pitää geenitestata, jos sen sukutaulussa on neljän sukupolven sisällä pitkäkarvainen koira tai jos sukutaulun neljän polven koirien karvanlaatu ei ole tiedossa, ja se ei saa kantaa pitkäkarvaisuutta.
Näistä poikkeusluvan ehdoista sukusiitosastevaatimuksesta voidaan poiketa kerran kasvattajaa kohden. Sukusiitosasteen tulee olla alle 6,25 % viidellä sukupolvella laskettuna.
Poikkeuslupahakemuksiin liitetään vapaamuotoinen kirjallinen perustelu siitä, mitä yhdistelmällä tavoitellaan. Hakemukset lähetetään SML:n jalostustoimikunnalle, joka antaa lausunnon siitä, täyttyvätkö rotujärjestön risteytysten poikkeuslupaehdot sekä täyttääkö yhdistelmä JTO:n terveyssuositukset jalostusyhdistelmille. Lausunto lähetetään Kennelliiton jalostustieteelliselle toimikunnalle, joka tekee lopullisen päätöksen asiasta.
Yhdistelmiä koskevat myös kaikki Kennelliiton yleiset rekisteröintiehdot sekä rotukohtaiset erityisehdot.
Jälkeläisrajat (päivitetty 1/24):
lyhytkarvaiset normaalikokoiset 60, lyhytkarvaiset pienoismäyräkoirat 29, karkeakarvaiset normaalikokoiset 60, karkeakarvaiset pienoismäyräkoirat 27, pitkäkarvaiset normaalikokoiset 28, pitkäkarvaiset pienoismäyräkoirat 32.
Pyyntö poikkeusluvasta on tehtävä kirjallisesti alla olevalla lomakkeella. Lomake sekä muut mahdolliset liitteet pyydetään lähettämään sähköpostitse jalostustoimikunnalle.
Risteystyspoikkeuslupahakemus (tulostettava lomake)
Hakemus lähetetään jalostustoimikunnalle osoitteeseen:
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Vahinkopentue
Jos kyseessä on vahinkopentue, jossa jommalta kummalta vanhemmalta puuttuu PEVISAn mukaiset tarkastukset tai poikkeusluvan tarve muusta syystä huomataan vasta astutuksen jälkeen, voidaan pentue rotukohtaisista erityisehdoista poikkeamisen vuoksi rekisteröidä kasvattajan toimesta EJ- (ei jalostukseen) rekisteriin yhden kerran kasvattajaa kohden. Ohje on myös koirakohtainen eli jos samalle urokselle tai nartulle syntyy tämän jälkeen toinen vahinkopentue, ei niitä enää rekisteröidä vaikka kasvattajana olisi eri henkilö.
Koirarekisteriohje määrittelee ehdot pentujen rekisteröimiselle. Kasvattaja voi anoa Kennelliitolta poikkeuslupaa, mikäli pentue ei joltain osin täytä näitä ehtoja. Poikkeusluvan liitteeksi tulee liittää rotujärjestön lausunto ja poikkeuslupa tulee olla myönnetty ennen astutusta. Mikäli Kennelliitto ei ennen astutusta ole myöntänyt poikkeuslupaa rotukohtaisista erityisehdoista poikkeamiseen, voidaan pennut rekisteröidä ainoastaan EJ- (ei jalostukseen) rekisteriin (Koirarekisteriohje kohta 11.2.). Kuitenkin, jos pentueen vanhemmilla ei astutushetkellä ole rotukohtaisen PEVISA-ohjelman edellyttämiä voimassa olevia terveystutkimustuloksia tai lausuntoja, vaan vanhemmat on tutkittu/lausuttu vasta astutuksen jälkeen ja todettu niiden täyttävän rotukohtaisen PEVISA-ohjelman asettamat raja-arvot, voi kasvattaja yhden (1) kerran rekisteröidä tällaisen pentueensa FI-/ER-rekisteriin niin, että rekisteröintimaksu on korotettu. Koiralle voidaan rekisteröidä yksi tällainen pentue jalostusoikeuden hallinnasta riippumatta. Rajoitus koskee sitä vanhempaa, joka ei astutushetkellä täytä rotukohtaisia PEVISA-ehtoja.
Hakemus lähetetään jalostustoimikunnalle osoitteeseen:
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Muilta kuin liiton jäseniltä peritään poikkeusluvan käsittelymaksuna 22 euroa. Kuitti maksusta tulee liittää poikkeuslupahakemuksen mukaan. Käsittelymaksua ei peritä haettaessa poikkeuslupaa ulkomaiselle urokselle, joka vierailee tai oleskelee Suomessa ja jolta puuttuu PEVISA-tutkimukset (kts. kohta ulkomaiset urokset). Liiton jäsenille poikkeuslupien käsittely on maksuton.
Jalostustoimikunta antaa poikkeuslupahakemuksista joko puoltavan tai kieltävän lausunnon, jonka koirarekisteriohjeen mukaan tulee perustua siihen, täyttävätkö koirat / yhdistelmä rodun jalostuksen tavoiteohjelman (JTO) terveyteen liittyvät suositukset. Kielteisen lausunnon perusteluna voidaan ilmoittaa myös muu mahdollinen painava ja ilmeinen geneettinen riski.
Nartun tiheä pennuttaminen
Nartulla voidaan teettää enintään viisi (5) pentuetta siten, että nartun edellisestä penikoimisesta on pentueen syntyessä oltava kulunut vähintään 10 kuukautta. Tätä tiheämpi pennutus sallitaan alle 8-vuotiaalle nartulle yhden kerran ilman poikkeuslupaa ja tällöin seuraavan synnytyksen väli on oltava vähintään yksi vuosi.
Kennelliitto voi erittäin painavista syistä myöntää poikkeusluvan nartun toiselle liian tiheälle pennuttamiselle. Anomukseen on liitettävä eläinlääkärintodistus, jonka mukaan narttu on terve ja hyväkuntoinen, eikä pennuttamisesta ole haittaa sen terveydelle. Todistus on voimassa 6 kk. Poikkeuslupaa ei kuitenkaan myönnetä astutushetkellä 8 vuotta täyttäneelle nartulle.
Mikäli kasvattaja pennuttaa narttua liian tiheästi ilman poikkeuslupaa, voidaan pennut rekisteröidä ainoastaan EJ-rekisteriin. Narttu asetetaan 24 kk:n jalostuskieltoon. Nartun mahdollinen omistajanvaihdos ei vaikuta jalostuskieltoon.
Mikäli nartulle syntyy 6. pentue tai yli 8 vuoden ikäisenä astutettu narttu synnyttää niin, että pentueiden väli on alle 10 kk, voidaan pennut rekisteröidä ainoastaan EJ-rekisteriin. Tämän jälkeen nartun jälkeläisiä ei enää rekisteröidä. Kaikki todistettavasti Kennelliiton tietoon tulleet rekisteröimättömät ns. välipentueet ja ulkomailla rekisteröidyt pentueet huomioidaan syntyneinä pentueina.
Ulkomaiset koirat
Ulkomaisten urosten käyttö 1.1.2016 alkaen
Vuoden 2016 alusta alkaen pysyvällä poikkeusluvalla voidaan ulkomaiselle urokselle rekisteröidä enintään kaksi pentuetta. Kahden pentueen rajoitus koskee 31.12.2015 jälkeen astutettuja pentueita. Yhdistelmä ei kuitenkaan saa olla rodun PEVISA -rajoitusten tai Kennelliiton yleisen jalostuksen tavoiteohjelman vastainen (ks. Koirarekisteriohjeen kohta 7.5). Pysyvä poikkeuslupa koskee ulkomaisen uroksen astutuskäyttöä sekä Suomessa että ulkomailla.
Mikäli ulkomaisella uroksella on 1.1.2016 jälkeen kaksi astutusta (pentuetta), voi kasvattaja hakea yhdistelmälle Kennelliitosta etukäteen tapauskohtaisen poikkeusluvan, ellei uros täytä PEVISA-ehtoja. Allekirjoitetussa anomuksessa pitää ilmoittaa, mitä yhdistelmää anomus koskee ja siihen tulee liittää perustelut sekä allekirjoitettu rotujärjestön lausunto. Rotujärjestöltä saatu myönteinen lausunto edesauttaa ja nopeuttaa poikkeusluvan käsittelyä Kennelliitossa. Tällaisissa tapauksissa ulkomaisia uroksia koskevat anomukset käsitellään toimistotyönä.
Ulkomailla tehdyistä PEVISA:n mukaisista tutkimuksista hyväksytään silmien osalta ECVO:n (European College of Veterinary Ophthalmologists) asettamat vaatimukset ja lausunnon tulee olla annettu ECVO-lomakkeella.
ECVO-lomakkeella annettujen lausuntojen lisäksi ECVO-tasoisiksi hyväksytään Ruotsin viralliset silmätarkastuslausunnot sekä USA:n The Canine Eye Registration Foundation (CERF) –lausunto, mikäli tunnistusmerkinnän tarkastus ilmenee lomakkeessa. Lisäksi hyväksytään brittiläinen BVA EyeScheme -silmätarkastuslausunto tai australialainen AVA-ANKC Australian Canine Eye Scheme -silmätarkastuslausunto, jos lomakkeesta ilmenee, että koko silmä on tutkittu eikä muutoksia ole todettu. Lausunnosta pitää ilmetä, että koira on tunnistusmerkitty.
Polvitutkimusten osalta Kennelliitto hyväksyy lausunnot, jotka on annettu käyttäen Putnamin asteikkoon verrattavissa olevaa luokittelua. Lausunnosta tulee käydä ilmi, että koira on ollut tunnistusmerkitty tutkimushetkellä.
Tuontisperman osalta vuoden alusta voimaan tulleet muutokset eivät koske aiemmin tuotuja spermoja. Koirarekisteriohjeen mukaan niiden kohdalla mennään keräyshetken ehdoilla. Jatkossa tuotavien spermaerien kohdalla on tietenkin suositeltavaa varmistaa, että uroksella on sperman keräyshetkellä rodun PEVISA-ehdot täyttävät tutkimustulokset tai anottava ajoissa yhdistelmälle poikkeuslupa.
Rotujärjestön lausunto anotaan kirjallisesti ja anomus mahdollisine liitteineen toimitetaan mieluiten sähköpostin liitteenä jalostustoimikunnalle (Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.). Tulostettava lomakepohja anomusta varten ylempänä. Muilta kuin liiton jäseniltä peritään poikkeusluvan käsittelymaksuna 22 euroa. Kuitti maksusta tulee liittää poikkeuslupahakemuksen mukaan.
Lisätietoa
http://www.kennelliitto.fi -> koiran rekisteröinti
HUOM!! TÄMÄ KÄYTÄNTÖ VOIMASSA 31.12.2020 ASTI! 1.1.2021 ALKAEN TARVITAAN ENNEN ASTUTUSTA HAETTU POIKKEUSLUPA, JONKA EHDOT KERROTAAN TÄMÄN SIVUN YLÄOSASSA.
Koko- ja karvanlaaturisteytykset
Muunnosten väliset risteytykset sallitaan vapaasti seuraavia poikkeuksia lukuunottamatta:
Kokoristeytyksissä jälkeläiset rekisteröidään yhdistelmän suuremman vanhemman kokomuunnokseen. Karvanlaaturisteytyksissä syntyneet pennut rekisteröidään ilmiasunsa mukaiseen rotuun (koirarekisteriohje kohta 6.2.3). Jos taas samaa kokomuunnosta ja/tai karvanlaatua oleville vanhemmille syntyy joko kooltaan tai karvanlaadultaan poikkeava pentu (esimerkiksi kahden karkeakarvaisen yhdistelmästä syntyy lyhytkarvainen pentu tai kahden normaalikokoisen vanhemman pentu jää kääpiökokoiseksi), sovelletaan siirtoon toiseen rotumuunnokseen koirarekisteriohjeen kohtaa 5.3, joka koskee myös karvanlaaturisteytyksiä, jos muutos halutaan tehdä koon perusteella.
Muunnosten väliset siirrot (koirarekisteriohje kohta 5.4). Karvanlaadun osalta muutos voidaan tehdä Kennelliiton toimistossa omistajan ilmoituksen mukaan, kun koira on täyttänyt 9 kk. Koko määräytyy rinnanympärysmitan perusteella. Muutos suurempaan kokomuunnokseen voidaan tehdä koiralle, jonka todetaan jo vähintään 9 kk iässä kuuluvan suurempaan kokomuunnokseen kuin mihin se on rekisteröity. Muutos pienempään kokomuunnokseen voidaan tehdä vasta koiran täytettyä 15 kk (JTT 5/13; Rotukohtaiset erityisehdot 2014).
On suositeltavaa huomioda risteytyksiä teetettäessä seuraavat asiat:
- Sukusiitosaste > 0. Geneettinen monimuotoisuus ei lisäänny kummassakaan rodussa, jos yhdistelmän sukusiitosaste ei täytä risteytyksen perusperiaatetta.
- Jos uroksen jälkeläiskiintiö on omassa rodussaan saavuttanut maksimirajan on kokoristeytyksissä aina se mahdollisuus, että osa jälkeläisistä tullaan koon takia rekisteröimään tulevaisuudessa uroksen rotuun. Tällöin uroksen suositeltu jälkeläiskiintiö ylittyy.
