Luonnetestin tarkoitus on kerätä aineistoa koiran käyttäytymisestä luonnetestisääntöjen määrittelemissä tilanteissa, joissa koiran hermostoa rasitetaan. Yksittäisen koiran testitulos kuvaa näin koiran luonteenominaisuuksia sekä yksilönä että rodulle tyypilliseen testitulokseen verrattuna. Luonnetesti ei korvaa käyttökokeita koiran luonteen mittarina vaan täydentää niitä, sillä testi suoritetaan olosuhteissa, joissa koira ei toimi riistaviettinsä ohjaamana. Siksi luonnetestiin ei kannata viedä esim. peuransorkkaa vetoleikin leluksi. Molempia tarvitaan, koska metsästyskoirakaan ei vietä aikaansa 24/7 metsässä, eikä kaikkia mäyräkoiranpentuja myydä metsästäviin koteihin. Suuri riistavietti voi myös korvata metsästystilanteissa koiralta mahdollisesti puuttuvia muita luonneominaisuuksia.
Luonnetestillä pystytään myös osittain selvittämään ja erottelemaan koirien arkielämässä näkyvän käyttäytymisen taustalla vaikuttavia syitä ja niiden muokkaamiseen voidaan vaikuttaa jalostusvalinnoilla. Siksi testin tulos on mielenkiintoista ja arvokasta tietoa niin koiran omistajalle kuin kasvattajallekin.
Toimintakykynä pidetään luonteen ominaisuutta, joka saa koiran ilman ulkopuolista pakotetta pitämään
puolensa todellista tai kuviteltua vaaraa vastaan. Se on koiran kyky hallita tekojaan huolimatta siitä, että se on joutunut pelon valtaan. Toisin sanoen, koira pystyy pelostaan huolimatta toimimaan oikealla tavalla ja tarvittaessa voittamaan pelkonsa päästäkseen päämääräänsä. Voidaan hyvin ajatella, että se, mitä pidetään
toimintakykynä, on monen ominaisuuden yhdessä muodostama reaktio. Lähin vastaava inhimillinen vastine toimintakyvylle on rohkeus. Erikoiskokeet ovat kelkka ja pimeä huone, mutta toimintakykyä arvioidaan koko testin ajan.
Kaikki koirat tarvitsevat toimintakykyä pärjätäkseen ylipäänsä elämässä ja metsästyskoirat vielä keskivertoa enemmän. Siksi mäyräkoiran ihanne on asteikon yläpäässä eli vähintään kohtuullinen, mieluiten hyvä tai suuri.
Terävyydellä tarkoitetaan koiran taipumusta reagoida aggressiivisesti todelliseen tai kuviteltuun uhkaan.
Erikoiskoe on seinä, mutta terävyys näkyy myös ensireaktiona kelkalla ja puolustushyökkäyksessä.
Koska mäyräkoira on rotumääritelmän mukaan käyttötarkoitukseltaan luolakoira, on siinä useimmiten terävyyttä pienen tai kohtuullisen verran. Metsästyskoira pärjää myös ilman terävyyttä, ainoastaan voimakkaalla riistavietillä ja hyvillä lajinomaisilla taipumuksilla, joten terävyys ei ole välttämätön ominaisuus luolakoiralle. Saadakseen arvosanan pieni koiran tarvitsee vähimmillään reagoida hyökkäävään tuomariin hyvin vähäisesti murahtaen tai hampaita näyttäen, eikä tällainen koira ole terävyytensä puolesta millään tavalla ongelma arkielämässä. Toisaalta taas koira, jonka terävyys on suuri, reagoi aggressiivisesti heti pienimpäänkin ärsykkeeseen, jonka se kokee uhaksi. Tällainen koira on paitsi hankala arjessa, ei ylenmääräisellä terävyydellä ole myöskään mitään käyttötarkoitusta. Pahimmillaan, jos se yhdistyy huonoihin hermoihin ja/tai pidättyvyyteen, on tuloksena koira, jota ei voi pitää ainakaan lemmikkinä.
Puolustushalua testataan siten, että toinen tuomareista hyökkää koirakkoa kohti ja arvioinnissa otetaan huomioon koiran halu puolustaa itseään ja ohjaajaansa hyökkääjältä, ei kykyä. Koska tämä ei ole mäyräkoiralle tyypillisintä eikä rotumääritelmän mukaista toimintaa (toki ne useimmiten muiden ominaisuuksiensa perusteella lähtevät leikkiin mukaan), vaihtelee ihannereaktio aina haluttomasta kohtuulliseen. Sen sijaan suuri puolustushalu on aivan tarpeeton mäyräkoiralle ja useimmiten haitta arkielämässä.
Taisteluhalu on koiran halu käyttää leukojaan ja lihaksiaan, taistella jotakin vastaan tai jostakin johonkin voittaakseen pelkonsa, kyky nauttia taistelusta ilman, että se perustuu aggressioon. Erikoiskoe on leikki, mutta taisteluhalua arvioidaan koko testin ajan. Monet mäyräkoirat eivät lähde mukaan vetoleikkiin, varsinkaan kepillä, jolla se aina aloitetaan. Jotkut leikkivät pehmeämmillä leluilla, mutta useimpien kanssa taisteluhalua joudutaan arvioimaan muualla. Taisteleeko koira esim. kelkkaa ja hyökkääjää vastaan?
Mäyräkoira tarvitsee työssään taisteluhalua vähintään kohtuullisen pienen, mutta mieluiten kohtuullisen tai suuren verran, pieni ei yksinkertaisesti riitä. Erittäin suuri taisteluhalu taas on jo liikaa ja se häiritsee koiran keskittymistä.
Hermorakenteella tarkoitetaan koiran synnynnäistä heikko- tai vahvahermoisuutta sen joutuessa voimakkaisiin ja vaihteleviin sisäisiin jännitystiloihin. Koiran hermorakennetta arvioidaan testin kaikissa osasuorituksissa. Tässä siis arvioidaan, miten koira palautuu testitapahtumista, palautuuko se niistä itsenäisesti ja nopeasti ja millainen on sen psyykkinen kuormittuneisuus testin aikana ja loputtua.
Jokainen koira hyötyy mahdollisimman vahvoista hermoista, siksi mäyräkoirankin ihanne on asteikon yläpäässä. Tavoitteen tulisi olla tasapainoinen, mutta hieman rauhaton on vielä ihan toimiva ja hyvä tulos.
Temperamentilla tarkoitetaan sitä, kuinka oikea-aikaisesti ja -suuntaisesti koira reagoi ärsykkeisiin, ja kuinka hyvin se sopeutuu uusiin tilanteisiin ja ympäristöihin. Tässä arvioidaan myös koiran yleinen tarkkaavaisuus, käytös, keskittymiskyky ja reagointinopeus. Erikoiskoe on tynnyri, mutta temperamenttia arvioidaan koko testin ajan.
Ihannetulos kaikilla koirilla on vilkas, koska tällainen koira huomioi kaikki ympäristön tapahtumat välittömästi mutta hallitusti, ja on sen lisäksi yleisolemukseltaan reipas ja iloinen. Kohtuullisen vilkas käy ns. vähän hitaalla eli sen reaktioissa on pieni viive, mutta huomio on kuitenkin oikein suuntautunut. Erittäin vilkas näkee, kuulee ja haistaa vähän enemmän kuin oikeasti tapahtuu. Koira ei pysty välittömästi kohdentamaan häiriötä ja siinä esiintyy lievää keskittymiskyvyn puutetta. Koiran ei kuitenkaan tarvitse olla yleisolemukseltaan tolkuton säätäjä saadakseen tämän arvosanan, sen huomiokyvyn suuntaaminen ei vain aina osu ns. maaliin.
Kovuudella tarkoitetaan koiran taipumusta muistaa tai olla muistamatta epämiellyttäviä kokemuksia. Erikoiskoe on haalari, mutta sitä arvioidaan koko testin ajan. Väistääkö tai tarvitseeko koira houkuttelua tuotaessa uudelleen paikkaan, jossa se pelästyi?
Mäyräkoiran kaltaiselle metsästyskoiralle kohtuullisen kova on ihannetulos. Silloin koira ei juurikaan anna kielteisten kokemusten vaikuttaa tekemisiinsä, mutta sen pää ei toisaalta ole ns. umpiluuta, vaan siihen pystytään vielä koulutuksella vaikuttamaan. Kova vaatii jo enemmän toistoja oppiakseen. Tässä mielessä helpoin on hieman pehmeä koira, joka muistaa herkemmin, mutta ei vielä liian herkästi kokemansa epämiellyttävät asiat. Se pärjää riittävän hyvin arkielämässä ja, jos sillä on voimakas riistavietti, myös riittävän hyvin metsästystilanteissa.
Luoksepäästävyydellä tarkoitetaan koiran suhtautumista vieraisiin henkilöihin. Koira on luoksepäästävä, kun se mielellään ja oma-aloitteisesti hakeutuu muidenkin tapaamiensa ihmisten seuraan kuin ohjaajansa. Koiraa, joka selvästi välttää tutustumista tai joka osoittaa selvää vastenmielisyyttä joutuessaan kosketukseen vieraiden kanssa, kutsutaan pidättyväksi. Hyväntahtoinen on koira, joka osoittaa hyökkäävyyttä vain uhkaavissa tilanteissa. Avoimuus tarkoittaa sitä, että koiran todellinen mieliala selvästi ilmenee sen käyttäytymisestä riippumatta siitä, onko tuo käyttäytyminen ihmisen kannalta myönteistä vai kielteistä. Luoksepäästävyyttä arvioidaan koko testin ajan ja se näkyy erityisesti alkuhaastattelussa, puolustushyökkäyksen ja terävyyskokeen jälkeen sekä pimeään huoneeseen mentäessä.
Mäyräkoira on rotumääritelmän mukaan luonteeltaan ystävällinen ja tasapainoinen, ei arka eikä aggressiivinen. Siksi luoksepäästävyyden ehdoton ihannevaihtoehto on hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin. Kuitenkin hyväksyttävänä pidetään myös arvosanaa luoksepäästävä, aavistuksen pidättyväinen. Sen saa koira, joka houkuttelematta tai pienin houkutuksin hakeutuu kosketukseen myös vieraiden ihmisten kanssa, käyttäytyen ystävällisesti. Koira on ns. ujo. Tämän enempää pidättyväisyyttä ei mäyräkoirassa kuitenkaan pidä sallia, sillä se johtaa ongelmiin arkielämässä, jota suurin osa ajasta kuitenkin on. Hieman pidättyväinen vaatii jo houkuttelua ennen kuin suostuu tutustumaan eikä sittenkään viihdy vieraiden ihmisten parissa. Selvästi pidättyväinen ei lainkaan salli vieraan ihmisen kosketusta. Kun pidättyväisyyteen yhdistyy vielä huono hermorakenne ja/tai terävyyttä, ollaan todellisissa ongelmissa. Ja siinä itsessään, jos kaupan päälle tulee paljon taisteluhalua ja ehkä vielä toimintakykyä sen käyttämiseen.
Viimeisenä arvostellaan koiran laukauspelottomuus. Laukausvarmaksi nimitetään koiraa, joka käyttäytyy täysin välinpitämättömästi laukauksiin tai joka on niistä vain normaalilla tavalla kiinnostunut.
Koira, joka reagoi levottomuudella ensimmäisiin laukauksiin, mutta kuultuaan useamman laukauksen levottomuus pienenee, luokitellaan laukauskokemattomaksi. Koiraa, joka reagoi laukauksiin epänormaalin kiihkeästi esim. haukkumalla, hyökkäämällä kohti ampujan suuntaa tai on muuten kiihkeän innostunut ympäristön tapahtumista ja haukkuu, mutta joka ei osoita hermostuneisuutta, kutsutaan paukkuärtyisäksi.
Mäyräkoiran tulee luonnollisesti metsästyskoirana olla laukausvarma, mutta laukauskokemattomuus sallitaan.
