AJAVA KOIRA
Yleistä
Ajavat koirat etsivät riistaeläimen, karkottavat sen liikkeelle ja ajavat sitä haukkuen. Ajaviin koiriin kuuluu monennäköisiä ja kokoisia koiria, mäyräkoirat niistä pienimpiä.
Mäyräkoirilla saa ajattaa jäniksiä, kettuja, peuroja, metsäkauriita sekä hirviä. Etenkin metsäkauriiden ja valkohäntäpeurojen ajattaminen mäyräkoiralla on suosittu metsästysmuoto. Mäyräkoirat ovat hyvävainuisia ja useimmat kykenevät melko vaivattomasti etsimään riistaeläimen ja karkottamaan sen liikkeelle. Suppean ja hitaan työskentelytapansa takia mäyräkoirat sopivat erityisesti pienten metsästysmaiden ajokoiriksi. Tavallisin ajava koira on meillä normaalikokoinen mäyräkoira. Kaikista karvanlaaduista löytyy nykyisin hyviä ajureita. Myös pienemmistä mäyräkoirista löytyy hyviä yksilöitä. Hyvä ajava mäyräkoira on fyysisesti voimakas ja sitkeä. Sillä on kuuluva ja sointuva haukku ja sen tulee olla myös ohjaajansa kanssa yhteistyöhaluinen.
Ajavan koiran koulutus
Jo muutaman kuukauden ikäinen pentu voidaan viedä metsälle, mutta siltä ei vielä pidä odottaa mitään ajosuorituksia. Kaikki toiminta pitää myös tapahtua koiran ehdoilla siten, ettei sitä missään tapauksessa väsytetä, eikä kyllästytetä. Koiran annetaan kuljeskella ja tottua uusiin hajuihin metsässä. Tässä vaiheessa se myös oppii luottamaan itseensä ja isäntäänsä, kun sitä ei liian herkästi kutsuta takaisin, vaan se saa itse löytää isännän samasta paikasta, missä sen oli viimeksi nähnyt. Samalla voidaan opettaa myös tottelevaisuutta ja luokse tuloa. Kun koira on tulossa kohti kauempana, sitä voidaan kutsua luokse pillillä, torvella, viheltämällä, tai millä tavalla hyvänsä, kunhan kutsu on joka kerta samanlainen. Kun se tulee luokse ja antaa kytkeä, sitä tulee kiittää ja kehua, sekä antaa pieni mieluisa makupala. Näin luokse tulosta saadaan miellyttävä kokemus, jonka koira oppii helposti. Yleensä ajon oppimiseen riittää, kun koiralle annetaan siihen mahdollisuus, eli liikutaan sen kanssa rauhalliseen tahtiin metsässä, antaen sen käyttää aikaa riistan löytöön. Voidaan toki kulkea sellaisiin paikkoihin, missä tiedetään tai oletetaan riistaa olevan, mutta aina koiran tulee saada itse löytää se. Koirasta, jolle isäntä potkii riista ylös, ei koskaan tule kunnon hakijaa. Ensimmäinen ajo on yleensä lyhyt tönäisy, mutta vähitellen koira oppii ja saa itseluottamusta. Hukan selvittelyssä nuori koira tarvitsee usein isännän tukea, mutta siihen riittää, kun on niillä main missä hukka tuli. Koskaan ei saa koiralle suoraan osoittaa, mistä jälki jatkuu, vaikka sen tietäisikin, sillä koira oppii kysymään sitä yhä uudestaan, eikä näin ollen pyrikään selvittämään hukkaa. Kaadon saaminen nuorelle koiralle on myös hyvä kannustin, vaikkei se mitenkään välttämätöntä ole. Kun koira saa muutaman kerran tunnin ajosuorituksen aikaan, on se valmis ajokokeeseen.
MÄYRÄKOIRIEN AJOKOE - MÄAJ
Yleistä
Ajokokeiden tarkoituksena on mäyräkoirien ajo-ominaisuuksien selville saaminen jalostusta varten, harrastajien ja heidän yhteistoimintansa kehittäminen sekä kilpailumahdollisuuden tarjoaminen näihin sääntöihin pohjautuen. Ajokokeissa ei ole tarkoitus vahingoittaa riistaeläintä. Koira voi osallistua ajokokeeseen täytettyään yhdeksän kuukautta. Koira saa kilpailla ilman näyttelytulosta, kunnes se on saavuttanut yhden MÄAJ-1 palkinnon. Kokeeseen ovat oikeutettuja osallistumaan kaikki mäyräkoirien roturyhmään (FCI4) kuuluvat rodut.
Mäyräkoirien ajokokeita järjestetään yksipäiväisinä tai koko koekauden kokeina. Molemmissa koemuodoissa itse koe on samanlainen, mutta koko koekauden kestävässä kokeessa koiranohjaaja itse päättää koettelumaaston ja ajankohdan. Koko koekauden kokeessa pyritään koiralle valitsemaan mahdollisimman hyvä koemaasto ja -ajankohta. Tästä syystä koko koekauden kestävä koe on suosittu koeuraa aloittelevien koirien keskuudessa. Koira saa osallistua koko koekauden kestävään kokeeseen, kunnes se on saavuttanut yhden MÄAJ-1 palkinnon koko kauden kokeesta Suomessa tai se on saavuttanut FI KVA-MÄAJ(aiemmin FI KVA-A) arvoon oikeuttavat tulokset. Kun koira saavuttaa kolmannen MÄAJ-1 palkinnon, sekä on saanut näyttelystä vähintään laatumaininnan ’hyvä’ yli 15 kuukauden iässä, voidaan sille hakea FI KVA-MÄAJ-arvoa.
Kokeen kulku
Koe alkaa ylituomarin puhuttelulla. Puhuttelussa voidaan ottaa kantaa koettelupäivän kelin vaikutuksesta arviointiin ja muistuttaa yleisistä kokeeseen liittyvistä asioista. Ylituomari antaa ohjeistuksen siitä, mihin aikaan koirat tulee laskea irti. Koiranohjaaja ja ryhmätuomari suuntaavat sovittuun maastoon koiran irtilaskua varten. Koesuoritusta voi olla arvostelemassa myös toinen tuomari. Kahta tuomaria käytetään pääasiassa arvokisoissa. Yksipäiväisissä kokeissa maastot ja niihin määrätyt tuomarit arvotaan jokaiselle osallistujalle.
Koesuoritus kestää enintään kuusi tuntia, minkä aikana koiran on tarkoitus saada kaksi ajoa aikaiseksi. Koiralla on käytettävissä 180 minuuttia aikaa ajoeläimen löytämiseen. Ensimmäisestä erästä jäljellejäävä hakuaika on käytettävissä toisessa ajoerässä ajoeläimen löytämiseksi. Kun koira löytää ajettavan, alkaa ajattamisajan mittaaminen. Käytettävissä oleva ajattamisaika riippuu ajoeläimestä. Sallittuja ajoeläimiä ovat jänis, kettu, metsäkauris, japaninpeura, kuusipeura ja valkohäntäpeura. Peuroilla, kauriilla ja ketulla ajattamisaika on yhteensä 120 minuuttia. Jäniksellä ja rusakolla ajattamisaika on 90 minuuttia. Tämä johtuu siitä, että jäniksen katsotaan olevan vaikeampi ajettava, minkä takia lyhyemmällä jänisajolla on mahdollista saada samat pisteet kuin muiden ajoeläinten pidemmästä ajamisesta. Ensimmäisen erän ajo kestää enintään 60 minuuttia jäniksellä ja 80 minuuttia muilla ajoeläimillä. Jäljelle jäänyt ajattamisaika siirtyy toiseen erään. Ajoajasta saavutettavissa olevat maksimipisteet ovat 40.
Ajoajan lisäksi koira saa pisteitä myös ominaisuuksista. Arvioitavia ominaisuuksia ovat haku, yöjälkityöskentely, haukun kuuluvuus, haukun muut ominaisuudet, ajovarmuus, etenevyys- ja yhteys ajettavaan, yhteistyökyky, sekä metsästysinto. Ominaisuuksista koira voi saada enintään 60 pistettä, joten kokeen maksimipistemäärä on 100. Palkintosijoja koira voi saavuttaa seuraavasti:
MÄAJ-1: 60-100 pistettä
MÄAJ-2: 50-59,99 pistettä
MÄAJ-3: 40-49,99 pistettä
MÄAJ-0: 0-39,99 pistettä
KOEURAN ALOITTAMINEN
Koira ilmoitetaan kokeeseen järjestäjän määräämällä tavalla, mutta yleisesti käytetään Kennelliiton ”ilmoittautuminen kokeeseen tai luonnetestiin” -lomaketta. Palkintotuomarin pitää olla nimettynä jo kokeeseen ilmoittautuessa. Palkintotuomareita on Suomessa paljon, mutta sellaisen löytämien ei aina ole helppoa. Helpoimmin koetoimintaan pääsee mukaan kysymällä kokeneemmalta harrastajalta apua. Esimerkiksi SML:n (Mäyräkoiraliitto) paikalliskerhojen puheenjohtajat tai sihteerit osaavat varmasti auttaa ajotoiminnasta kiinnostuneiden löytämisessä. Myös koirasi kasvattaja on usein korvaamaton apu ja monet kasvattajat tukevat kasvattinsa taitojen koettelua kokeissa mielellään. Koesuoritus itsessään ei vaadi sääntöjen tuntemista, mutta monessa kohdassa siitä on hyötyä niin ohjaajalle kuin koirallekin. Säännöt ja kokeen kulun oppii helpoiten MÄAJ palkintotuomarikurssilla. Kurssien aikataulut ja järjestämispaikat löydät Kennelliiton tapahtumakalenterista, josta löytyvät myös kaikki koekauden aikana järjestettävät kokeetkin. Palkintotuomarikurssilla opiskellaan lajista kaikki perusasiat ja kurssin sekä kahden hyväksytyn harjoittelun jälkeen kokelaalla on muodollinen pätevyys myös itse toimia ajokokeissa palkintotuomarina. Palkintotuomarin pätevyydestä on myös hyötyä tuomarin löytämisessä, koska usein tuomariksi lupautuvalla itsellään on koira ja tarve palkintotuomarille saattaa tulla myös hänelle. Vastavuoroisuus on tässäkin avainsana.
Kokeeseen valmistautuminen alkaa jo kauan enne itse koesuoritusta, mutta muutamia asioita kannattaa pitää mielessä. Käytännöt vaihtelevat, mutta usein koiran kanssa ei käydä metsässä pariin päivään ennen koesuoritusta, jotta koira ei väsytä tai satuta itseään. Tärkeintä on tuntea oma koira ja pyrkiä toimimaan kokeessa niin kuin metsälläkin toimisi. Koira aistii helposti jännityksen ja onkin syytä muistaa, että kokeessa mitataan koiran koesuoritusta juuri sinä päivänä ja vallitsevissa olosuhteissa. Koira ei tahallaan tee mitään väärää ja niin hyvät kuin huonotkin hetket kuuluvat lajiin. Yleensä koetapahtuma maksaa joitakin kymmeniä euroja osallistujalle. Tällä rahalla järjestäjä kattaa kokeen keskuspaikan ja järjestelyjen aiheuttamia kuluja. Yleensä yksipäiväisissä kokeissa koepaikalla on tarjolla aamiainen sekä lounas, jotka kuuluvat koiranohjaajalle ja hänen tuomarilleen/tuomareilleen ja sisältyvät osallistumismaksuun. Koiranohjaaja varaa eväät itselle, tuomareille ja mahdolliselle maasto-oppaalle. Koesuoritus on joskus niin kiireinen, että eväät jäävät syömättä, mutta kaikkien on mukavampi olla metsässä, kun nälkä ei kurni vatsassa. Koiran ohjaaja huolehtii myös koeryhmänsä kulkemisesta maastoon ja kulkemisesta maastossa.
Kun koettelu on ohi ja koira on otettu kiinni, siirrytään takaisin keskuspaikalle ja ylituomari, saatuaan selvityksen koepäivän kulusta vähintään ryhmätuomarilta, vahvistaa tuloksen. Koiranohjaajalla on oikeus osallistua kokeen purkutilaisuuteen. Tähän poikkeuksen tekevät kuitenkin arvokokeet. Kun kaikki koirat on saatu arvosteltua, jaetaan mahdolliset palkinnot ja tulokset julkaistaan. Koe päättyy tulosten julkaisuun. Hyvä tapa on muistaa omalle koiralle lupautunutta tuomaria jollakin pienellä muistamisella. Myös tuomarille aiheutuneista kuluista tulee huolehtia. Tässäkin toisaalta toimii vastavuoroisuus hyvin, eikä rahaa välttämättä tarvitse liikutella mihinkään suuntaan.
SÄÄNNÖT JA OHJEET
Mäyräkoirien ajokokeen säännöt ja ohjeet
Liite 18 Paikannuslaitteen käyttö arvostelun apuvälineenä mäyräkoirien ajokokeissa
Ohje koirapaikantimen käyttöön mäyräkoirien ajokokeessa
Lisäohje mäaj-sääntöjen tulkinnasta
Yleisiä ohjeita koetoimitsijalle
Koekauden kestävä mäyräkoirien ajokokeen järjestämisohje
Koko koekauden ajokokeen lisäohje
Kennelpiirien piirinmestaruuskokeiden järjestämisohje
Mäyräkoirien SM-ajokokeen järjestämisohje
Ohje ajomaaottelun järjestäjälle
Esimerkki raportti otteluavustukseen
Mäyräkoirien SM-ajokokeen lohkovalintakokeen järjestämisohje
PALKITUT KOIRAT
AJOTOIMIKUNTA TIEDOTTAA
Palkintotuomareiden jatkokoulutusmateriaali (13.8.2023)
Vuoden 2024 MÄAJ lohkovalintakokeet sekä MÄAJ-SM 2024 löytyvät SML:n kalenterista.
Muutoksia piirinmestaruuskokeen järjestämisohjeessa
Kennelliitto on 1.1.2022 hyväksynyt uuden ohjeen koskien kennelpiirien piirinmestaruuskokeen järjestämistä. Ohje koskee yleisesti kaikkien koemuotojen piirinmestaruuskokeen järjestämistä. Jatkossa yksiluokkaisissa koemuodoissa kuten MÄAJ, tulee piirinmestaruuskokeeseen osallistuvalla koiralla olla vähintään yksi koemuodon korkein palkintosija ennen piirinmestaruuskilpailun viimeistä ilmoittautumispäivää.
Lisätietoja muutoksesta voi tiedustella paikalliselta kennelpiiriltä.
Lue lisää: Kennelliitto > Kennelpiirien piirinmestaruuskokeiden järjestämisohje
25.2.2018
1. Tarkoitus
Kokeen tarkoitus on edistää noutavien mäyräkoirien koulutusta, lisätä ja laajentaa rotukohtaisesti harrastajien määrää sekä tehdä tunnetuksi mäyräkoirien käyttöä vesilinnun metsästyksessä.
2. Kokeen järjestäminen
Mäyräkoirien vesiriistamestaruuskokeessa noudatetaan SKL-FKK:n vahvistamia Terrierien ja mäyräkoirien vesiriistakokeen sääntöjä.
Mäyräkoirien rotumestaruudesta kilpaillaan yksipäiväisessä yksiluokkaisessa kokeessa, joka järjestetään vuosittain viimeistään kahta (2) viikkoa ennen valtakunnallista koetta.
Rotumestaruuden saavuttaa korkeimpaan palkintosijaan oikeuttavan suurimman pistemäärän saanut koira. Tasatuloksessa mestaruuden voittaa koira, joka saa korkeimmat pisteet eri osa-alueista seuraavassa järjestyksessä: haku, nouto, jäljestäminen. Pisteiden ollessa edelleen tasan, kokeen ylituomari ratkaisee voittajan.
Kokeen järjestämisestä vastaavat Suomen Mäyräkoiraliitto jonkun siihen kuuluvan yhdistyksen kanssa.
3. Arvosteleminen
Järjestävä yhdistys nimeää kokeen ylituomarin, jonka Suomen Mäyräkoiraliiton veritoimikunta hyväksyy.
4. Osallistumisoikeus
Kokeeseen osallistuvan koiranohjaajan tulee olla Suomen Mäyräkoiraliiton jäsen.
Kokeeseen kutsutaan edellisen vuoden mestari. Lisäksi kokeeseen voivat ilmoittautua koirat, jotka ovat kilpailuvuotena tai edellisenä vuotena saavuttaneet vähintään yhden VERI1-tuloksen. Kokeen enimmäiskoiramäärä on kahdeksan (8) koiraa.
Saavutetut pisteet ratkaisevat osallistumisjärjestyksen.. Tasavertaisessa tilanteessa kokeeseen osallistuminen päätetään arpomalla.
5. Kokeeseen ilmoittautuminen
Kokeeseen ilmoittaudutaan kirjallisesti Suomen Kennelliiton ohjeiden mukaisesti.
6. Kokeen talous
Kokeen taloudesta on vastuussa Suomen Mäyräkoiraliitto sekä järjestävä yhdistys.
7. Muutokset
Muutokset tähän ohjeeseen valmistelee Suomen Mäyräkoiraliiton veritoimikunta.
10.8.2022 LUT-kollegion hyväksymä. Astuu voimaan 1.1.2023.
1. Tarkoitus
Kokeen tarkoitus on nostaa koirien koulutuksen tasoa kilpailun kautta sekä tehdä tunnetuksi terrierien ja mäyräkoirien käyttöä vesilinnun metsästyksessä.
2. Kokeen järjestäminen
Luolakoirarotujen vesiriistamestaruuskokeessa noudatetaan SKL-FKK:n vahvistamia Terrierien ja mäyräkoirien vesiriistakokeen sääntöjä.
Luolakoirarotujen vesiriistamestaruudesta kilpaillaan yksipäiväisessä yksiluokkaisessa kokeessa, joka järjestetään vuosittain elokuussa, ennen vesilintujen metsästyskauden aloitusta.
Mestaruuden saavuttaa korkeimpaan palkintosijaan oikeuttavan suurimman pistemäärän saanut koira. Tasatuloksessa mestaruuden voittaa koira, joka saa korkeimmat pisteet eri osa-alueista seuraavassa järjestyksessä: haku, nouto, jäljestäminen. Pisteiden ollessa edelleen tasan, kokeen ylituomari ratkaisee voittajan.
Kokeen järjestämisestä vastaavat koetta aktiivisesti harrastavat yhdistykset yhdessä rotujärjestönsä kanssa seuraavasti: vuosina 2023 Parsonrussellinterrierit ry, 2024 Suomen Jackrussellinterrierit ry, 2025 Borderterrierikerho ry, 2026 Suomen Kettuterrierit ry 2027 Suomen Saksanmetsästysterrierit ry, 2028 Suomen Mäyräkoiraliitto, jatkuen vuorovuosina. Koe on anottava Kennelliiton kulloinkin määräämänä aikana.
3. Osallistumisoikeus
Mestaruuskokeeseen osallistuvan koiranohjaajan tulee olla jonkun luolakoirarotuja harrastavan rotujärjestön jäsen. Kokeen järjestävä taho (koetoimikunta) tarkastaa ohjaajan jäsenyyden.
Kokeeseen osallistumisoikeus on edellisen vuoden mestarin lisäksi Parsonrussellinterrierit ry:n, Suomen Jackrussellinterrierit ry:n, Borderterrierikerho ry:n, Suomen Mäyräkoiraliitto ry:n, Suomen Kettuterrierit ry:n, Suomen Saksanmetsästysterrierit ry:n, Lakelandinterrierit ry:n, Cairnterrierikerho ry:n sekä Brasilianterrieri-Fox Paulistinha ry:n edustamilla koirilla, jotka ovat kilpailuvuonna voittaneet oman rotujärjestönsä vesiriistamestaruuden.
Mikäli rodulla ei järjestetä erillistä rodun vesimestaruuskoetta, voi rotujärjestö halutessaan nimetä edustajansa sekä varaedustajan. Nimettävällä edustajalla ja varaedustajalla tulee olla vesiriistakokeesta vähintään yksi VERI 1-tulos kuluneelta tai mestaruuskoetta edeltävältä kaudelta.
Kutakin rotujärjestöä edustaa ainoastaan yksi nimetty edustaja ja varsinaisen edustajan estyneenä ollessa varaedustaja, joka on rotujärjestön vesimestaruuskokeen toiseksi tullut tai rotujärjestön erikseen ilmoittama.
Mikäli koe ei täyty varsinaisen mestaruuskokeen osallistujista, voidaan koetta täydentää mestaruuskokeen ulkopuolisilla koirilla, joilla ei ole erillistä tulosvaatimusta kokeeseen pääsemiseksi.
4. Arvosteleminen
Järjestävä yhdistys nimeää kokeen ylituomarin. Kokeen ylituomarin tulee olla kokenut ja arvostellut vähintään yhden kokeen kuluneella tai edeltävällä kaudella.
Ylituomari arvioi mestaruuskokeeseen osallistuvat koirat jokaiselta kokeen osa-alueelta.
Mikäli mestaruuskokeeseen osallistuu kaikkien osallistumisoikeuksien edustamat rodut sekä edellisen vuoden mestari, yhteensä 10 koiraa, tulee kokeessa olla kaksi vesiriistakokeiden ylituomaria. Tällaisessa tapauksessa toinen tuomareista toimii varsinaisena kokeen ylituomarina ja toinen avustavana tuomarina. Varsinainen ylituomari arvostelee tällöin vesitöiden osuudet ja avustava tuomari arvostelee jälkiosuuden.
5. Kokeeseen ilmoittautuminen
Koe on ns. kutsukilpailu, johon ilmoittaudutaan kirjallisesti Suomen kennelliiton ja järjestävän yhdistyksen ohjeiden mukaisesti. Rotujärjestöt, tai heidän valtuuttamansa yhdistys, ilmoittavat järjestäjälle mestaruuskokeeseen osallistuvat koirat ja näiden varakoirat kokeen ilmoittautumisajan puitteissa. Rotujärjestöt vastaavat ilmoittamansa koiran osallistumismaksun suorittamisesta.
Mestaruuskokeen ulkopuoliset koirat hoitavat ilmoittautumisen itsenäisesti.
6. Kokeen talous
Kokeen järjestelykuluista on vastuussa järjestävä rotujärjestö sekä järjestävä yhdistys.
Edellä mainitut rotujärjestöt varaavat joka vuosi erikseen määrittelemänsä summan kokeen järjestelykulujen kattamiseen.
Osallistumismaksun määrittää järjestävä rotujärjestö/yhdistys.
7. Muutokset
Muutokset tähän ohjeeseen valmistelee rotujärjestöjen alainen LUT-tuomarikollegio.
PIKA eli Pienoismäyräkoirien käyttötaipumuskoe on kääpiö- ja kaniinimäyräkoirille tarkoitettu koe jonka tarkoituksena on mita niiden käyttöominaisuuksia ja sekä luonteessa ja käyttäytymisessä ilmeneviä metsästystaipumuksia. Kokeessa testataan koiran halua ja kykyä seurata riistaa maastossa, toimia kolossa, laukauspelottomuutta sekä kiinnostusta saalista kohtaan.
Lisätietoja kokeesta saatavilla Suomen Kennelliiton sivuilta: Pienoismäyräkoirien käyttötaipumuskoe PIKA
Eräs mielenkiintoisimmista koemuodoista mäyräkoiralle on MEJÄ- koe. Luonnostaan mäyräkoira käyttää hajuaistiaan lähes kaiken uuden tutkimiseen ja havainnointiin. Mikäpä sen parempaa kuin valjastaa tuo vaistonomainen tapa hyöty(ja huvi-) käyttöön.
Vinkkejä "uran" alkutaipaleelle löydät napauttamalla 
Josko kokeeseen?
Kokeessa metsään vedetään verijälki, jota koiran tulisi itsenäisesti seurata. Ohjaaja seuraa mukana kuuden metrin pituisen jäljestysnarun päässä, mutta ei saa puuttua koiran suoritukseen. AVO- luokan jäljen tulisi olla vähintään 12 tunnin ikäinen ja VOI- luokan jäljen 18 tunnin ikäinen. Jälki pyritään tekemään riistarikkaaseen maastoon. Muotovalion arvoon mäyräkoira tarvitsee joko kaksi avoimen luokan 2-tulosta (AVO 2) tai yhden 1-tuloksen (AVO 1). Koemuodossa kilpaillaan joka vuosi rotu- ja suomenmestaruudesta. Mäyräkoiraliitolla on oma MEJÄ- toimikuntansa.
Alla on lyhyt tiivistelmä Mejä-kokeen säännöistä ja ohjeista.
Metsästyskoirien Jäljestämiskoe (MEJÄ)
Metsästyskoirien jäljestämiskokeen tarkoituksena on selvittää koiran kyky seurata haavoittuneen riistaeläimen verijälkeä. Kokeisiin saavat osallistua Kennelliiton rekisteröinti-, rokotus- ja tunnistusmerkintävaatimukset täyttävät koirat, joilla on näyttelypalkinto. Metsästyskoirien jäljestämiskokeen alimmassa luokassa saa vähintään yhdeksän kuukauden ikäinen koira kilpailla ilman näyttelytulosta. Kokeissa on kaksi luokkaa, avoin luokka (AVO) ja voittajaluokka (VOI). Kaksi kertaa avoimen luokan ensimmäisen palkinnon saavuttanut koira siirtyy voittajaluokkaan, eikä tämän jälkeen enää voi kilpailla avoimessa luokassa. Koemuodosta voi myös saavuttaa jäljestämisvalion arvon (FI JVA) SKL - FKK:n sääntöjen mukaisesti.
Verijälki
Jälki tehdään lumettomalle maalle ja mikäli mahdollista riistarikkaaseen maaston. Jälki veritetään, naudan- tai hirvieläimen vereen kostutetulla sienellä. Veri jaetaan tasaisesti koko jäljelle; lähtöön, makauksiin ja kaadolle pirskotetaan muutama pisara verta. Jälkien pituus on 900-1400 metriä luokasta riippuen ja verta käytetään 1/3 litraa. Aika jäljen verittämisen ja jäljestämisen välillä tulee olla vähintään 12 tuntia AVO-luokassa ja 18 tuntia VOI-luokassa. VOI-luokassa jäljellä on oltava veretön katkos.
 |
Voittaja luokan katkokulma |
Jäljen verettämiseen on kätevintä käyttää esimerkiksi vaahtomuovista leikattua noin 10cm x10cm kokoista "sientä", joka sidotaan noin 1,5 - 2 metrisen narun päähän. Sieni kastellaan ensin vedellä, jotta siitä irtoaisi sopiva määrä verta. Verta kaadetaan sienelle, jota sitten vedetään perässä. Koska sieni poukkoilee ja kulkee epätasaisesti se antaa hyvin todenmukaisen kuvan oikeasta verijäljestä.
Jokaisella koiralla on oma jälki, joka arvotaan kokeen alussa. Jälki on piilomerkitty maastoon siten, ettei koiran ohjaaja tiedä sen sijaintia. Tuomarin apuna maastossa on "opas" henkilö, joka on ollut merkitsemässä ja verittämässä jäljen ja näin ollen pystyy kertomaan tuomarille jäljen sijainnin tarkasti. Tuomari seuraa koiran työskentelyä koko jäljestyksen ajan ja arvioi näin koiran kykyä suoriutua tehtävästään.
|
|
Jäljestys
Jäljestävä koira on kytkettynä noin 6 metrin pituiseen "jäljestysnaruun" ja ohjaaja seuraa koiraa narun matkan päässä. Koiran tulee, saavuttaakseen 1. palkinto, jäljestää täysin itsenäisesti jälki alusta loppuun sallitussa ajassa (max 45 min) ja osoittaa ohjaajalle selvästi "kaato". Lisäksi koiran tulee koko kokeen ajan osoittaa erinomaista työskentelyä. Koiran käyttäytyminen riistaa kohtaan testataan myös.
Jäljen päässä olevana kaatona käytetään kuivattua, tuoretta tai tuoreena pakastettua ja koepäiväksi sulatettua hirvieläimensorkkaa.
Koiran harhautuessa jäljeltä sen tulee itsenäisesti löytää se uudelleen. Jos tuomari joutuu palauttamaan koiran jäljelle, seuraa siitä automaattisesti palkintosijan pudotus ja kolmannen "hukan" tapahduttua koiraa ei enää voida palkita. Koiran laukauksen sieto testataan myös jokaisen kokeen alussa koirien ollessa kytkettynä jälkinaruunsa ja ohjaajan ollessa noin 10 metrin päässä koirasta. Testissä käytetään haulikkoa tai vähintään 6 mm starttipistoolia. Laukauksensietotestissä hylätyn koiran koesuoritus keskeytetään.
Arvosteluperusteet ja pisteytys
| a) Jäljestämishalukkuus | 0 - 06p |
| b) Jäljestämisvarmuus | 0 - 12p |
| c) Työskentelyn etenevyys | 0 - 10p |
| d) Lähdön, kulmauksien, makauksien ja katkon selvittämiskyky | 0 - 14p |
| e) Käyttäytyminen kaadolla | 0 - 03p |
| f) Yleisvaikutelma | 0 - 05p |
| Yhteensä | 0 - 50p |
Palkinnot:
- annetaan koiralle, jonka kokonaissuoritus on erinomainen.
- annetaan koiralle, jonka kokonaissuoritus on hyvä.
- annetaan koiralle ,jonka kokonaissuoritus on tyydyttävä.
Jos pistemäärä on jossain osa-arvostelussa nolla, ei koiraa palkita.
Rotumestaruuskoe
Maaottelu
Lisätietoa MEJÄ-kokeista:
Suomen Kennelliitto Jäljestämiskokeet
Suomen Noutajakoirajärjestö ry Jäljestämiskokeet
Springerspanielit ry Jäljestämiskokeet
Vahingoittuneen hirvieläimen jäljestämiskoe (VAHI)
Kokeen tarkoitus: Vahingoittuneen hirvieläimen jäljestämiskokeen tarkoituksena on selvittää koiran ja ohjaajan kyky seurata vahingoittuneen riistaeläimen jälkiä. Kokeeseen osallistuva koiranohjaaja antaa suostumuksensa siihen, että hän on viranomaisten käytettävissä vahingoittuneiden hirvieläinten jäljestämistilanteissa.
Koelaji: Vahingoittuneen hirvieläimen jäljestämiskokeet ovat yleisiä kokeita eikä koemuodossa järjestetä erillisiä kilpailuja.
Vahingoittuneen hirvieläimen jäljestämiskokeen säännöt ja ohjeet:
Lue lisää jäljestämiskokeista Kennelliiton sivuilta:
Yleistä
Terrierien ja mäyräkoirien vesiriistakokeen tarkoituksena on todeta luolakoirien taipumukset vesilinnun metsästyksessä. Kokeessa selvitetään koiran halu hakea, noutaa ja jäljestää vesiriistaa. Kokeeseen saavat osallistua kaikki ne rodut, joilla on osallistumisoikeus LUT- ja LUME kokeisiin. Sekä lisäksi rodut joille Kennelliitto on anomuksesta erikseen myöntänyt osallistumisoikeuden. Kokeeseen osallistuvan koiran tulee olla täyttänyt 9kk ja sen täytyy olla tunnistusmerkitty. Koira saa kilpailla ilman näyttelytulosta kunnes se on saavuttanut yhden Veri-1 palkinnon. Koira saavuttaa käyttövalionarvon ( KVA-VERI ) kun se on saanut kolme kertaa Veri-1 palkinnon vähintään kahdelta eri ylituomarilta.
Kokeen kulku
Koe alkaa ylituomarin puhuttelulla ja suoritusjärjestyksen arpomisella. Kunkin koiran koesuoritus koostuu kolmesta koe-erästä, joiden alkamisesta ja loppumisesta koetuomari ilmoittaa koiran ohjaajalle. Kokeessa kaikki koirat arvostellaan samoin rodusta riippumatta. Jos koiran koesuorituksen aikana sattuu kohtuuton häiriö, kuten ukkosmyrsky, ylituomari voi keskeyttää suorituksen ja antaa koiralle mahdollisiúuden uuteen suoritukseen.
Haku kaislikosta ilman lintua
Hyvän vesiriistakoiran täytyy hakea kaislikosta ja vedestä myös ilman riistan hajua. Jokaista koiraa kokeillaan ensin ilman riistaa kaislikossa ja vedessä. Koiran on oltava ohjattavissa ja osoitettava tottelevaisuutta siten, että koiralta vaaditaan haku haulikon kantaman päässä. Koiraa saa kehottaa hakuun suullisesti tai käsimerkein käskyttämällä tai heittämällä kiviä, korkeintaan 4kpl. Kivien käyttö pudottaa suorituksessa annettavia pisteitä siten että osiosta maksimissaan 5 pistettä. Tiiviin kasvillisuuden aiheuttama vaikeus otetaan huomioon. Suoritusaika on korkeintaan 10 minuuttia. Täydet 10 pistettä saa koira, joka menee veteen yhdellä käskyllä ja hakee määrätietoisesti ja riittävän kaukaa. Koiran ohjauksen tulee olla kevyttä eikä kivien heittoon saa turvautua. Ilman pisteitä jää koira, joka ei suostu menemään ollenkaan veteen.
Nouto vedestä
Lintu heitetään ohjaajan ja koiran läheltä mahdollisimman kauas, koiralle uintikelpoiseen ruohikkoon niin, että koira näkee lennon. Haulikolla ammutaan samanaikaisesti koiran laukauksenkestävyyden toteamiseksi. Koiran on noudettava lintu ja luovutettava se ohjaajalle. Selvästi paukkuarka koira suljetaan kokeesta. Koiraa ei saa ohjata heittämällä kiviä. 10 pisteen suoritus edellyttää, että koira noutaa linnun määrätietoisesti ja nopeasti ja luovuttaa sen ohjaajalle. Laukauksen aikana on koiran pysyttävä paikoillaan. 0 pistettä saa työskentelystä joko kieltäytyvä tai riistaa raateleva taikka piilottava koira.
Jäljestäminen
Jälki tehdään koelinnulla, joka on kiinnitetty narulla parimetriseen keppiin. Jokaiselle koiralle tehdään oma ns. laahausjälki joka käydään heti jäljen tekemisen jälkeen. Lintua kuljetetaan jäljen tekijän sivulla. Koira tai ohjaaja eivät saa nähdä jäljen tekemistä. Koelintu sijoitetaan jäljen päähän koloon, syvennykseen tai pensaan alle. Jäljen alkukohta merkitään linnusta revityillä höyhenillä. Ohjaajalle näytetään jäljen alku ja suunta. Koira jäljittä joko irrallaan tai n. 6 metriä pitkässä jäljestysnarussa. Koe suoritetaan avoimessa maastossa niityllä tai metsässä, jossa aluskasvillisuus ei haittaa näkyvyyttä. Jäljen pituus on noin 150 metriä. Alussa on 20 metriä suoraa osuutta ja loppuosa jäljestä on loivan S kirjaimen muotoinen. Koiran tulee selvittää jälki sujuvasti ja joko tuoda riista tai ilmaista löytäneensä sen. Koeaika n. 10 minuuttia. 10 pisteen suoritus edellyttää, että koira irrallaan jäljittää riistan sujuvasti ja tuo sen viivyttelemättä ohjaajalle käteen. Kytkettynä jäljittävä koira voi saada korkeintaan 6 pistettä edellyttäen että koira jäljittää jälkitarkasti ilman hukkia linnulle. Jos riistaa ei löydy,tai irrallaan jäljestävä koira ei ilmaise tai nouda lintua, koira saa nolla pistettä.
Palkintosijat
1. palkinnon saa koira, jonka yhteispistemäärä on vähintään 21 pistettä. Jokaisesta osasuorituksesta täytyy saada vähintään 6 p.
2. palkinnon saa koira, jonka yhteispistemäärä on vähintään 15 pistettä. Jokaisesta osasuorituksesta täytyy saada vähintään 5 p.
3. palkinnon saa koira, jonka yhteispistemäärä on vähintään 9 pistettä. Jokaisesta osasuorituksesta täytyy saada vähintään 3 p.
LINKKEJÄ:
Terrierien ja mäyräkoirien vesiriistakoe - säännöt
Terrierien ja mäyräkoirien vesiriistakoe - arvostelulomake
Terrierien ja mäyräkoirien vesiriistakoe - koirakohtainen pöytäkirja
Ilmoittautuminen Terrierien ja mäyräkoirien vesiriistakokeeseen
Mitä on luolametsästys?
Luolakoirilta tapahtuva metsästys on vakiintunut pyyntimuoto Suomessa. Sillä on aktiivinen harrastajakunta, ja pyyntiin käytettyjen koirarotujen rekisteröintimäärät ovat pysyneet tasaisina. Luolakoirien varsinainen menestyskausi alkoi 1980-luvulla supikoirien yleistyttyä Suomessa. Nykyisin supikoira onkin yleisin luolametsästyksen kohde. Aiemmin luolakoiria käytettiin lähes yksinomaan mäyrien ja kettujen pyynnissä. Pienpetojen saalismäärät ovat 1970-luvulta 2010-luvulle tultaessa yli kymmenkertaistuneet. Luolakoiria tarvitaan entistä enemmän pitämään pienpetokantoja kurissa.
Luolakoirilla pyydetään maan tai ladon alle päivälevolle menneitä supikoiria. Saalista saadaan eniten talvikuukausina, jolloin supikoirat asuttavat talvipesiään melko vakituisesti. Luolajahdissa käytetään pieniä luolatyöskentelyyn jalostettuja koiria, kuten mäyräkoiria. Hyvä luolakoira on yleensä rauhallinen, rohkea ja järkevä. Koira menee luolaan ja työskentelee siellä perimästä tulevan riistavietin ohjaamana ja omasta halustaan. Maan alla koira työskentelee itsenäisesti ilman ohjaajan ohjeita. Ohjaajan tehtävä on seurata koiran toimintaa ja toimia tukena, jotta riista saadaan koiran avulla asianmukaisesti talteen. Kokemuksen myötä koiran taidot kehittyvät ja toiminta riistan kanssa hioutuu.
Luolakoirapyynti onnistuu parhaiten porukassa. Tieto ja taito karttuvat kokemusten myötä ja siksi tähän metsästysmuotoon kannattaa tutustua kokeneempien metsästäjien opissa.
Miksi luolametsästys on tärkeää?
Suomeen on vakiintunut EU:n vieraslajiasetuksessa torjuttavaksi määritelty supikoira, jonka kannan rajoittamisessa ja leviämisen hillitsemisessä luolakoiran avulla tapahtuva pyynti maan alta on tehokas ja toimiva tapa. Supikoiraan liittyy monia haittoja: se voi kantaa ja levittää niin rabiesta kuin loistautejakin (ekinokokkoosi, trikinelloosi, kapi). Kapi voi levitä myös ympäristön välityksellä; pihapiirissä majaileva supikoira voi aiheuttaa myös lemmikkikoiralle kalliisti hoidettavan kapitartunnan.
Lisäksi supikoira aiheuttaa merkittävää haittaa luonnon monimuotoisuudelle erityisesti kosteikoilla, lintuvesien läheisyydessä ja saaristossa, missä sillä on huomattava haitallinen vaikutus erityisesti lintukantoihin. Supikoira viihtyy monenlaisissa ympäristöissä, myös ihmisasutuksen lähellä, ja lisääntyy tehokkaasti, minkä vuoksi toistuva tehokas pyynti on välttämätöntä supikoiratiheyksien hillitsemiseksi. Lisää tietoa supikoirasta.
Lähteet: metsastajaliitto.fi, vieraspeto.fi, vieraslajit.fi
Luolakoirien Metsästyskoe - LUME
"Kokeen tarkoituksena on arvostella koiran soveltuvuutta ja halua työskennellä luolakoiralle ominaisissa tehtävissä käytännön metsästyksessä. Otetaan selvää koiran halusta ja kyvystä löytää riistaeläin, ilmaista sen olinpaikka kiinteällä haukulla tai karkottaa se, tai muuten toimia siten, että tuomari voi vakuuttua koiran ominaisuuksista. Koira ei saa hyväksyttyä loppuarvostelua, jos riistaa ei kokeen aikana löydy."
Luolakoirien metsästyskoe on metsästyslain ja asetusten tarkoittama metsästystapahtuma, joka tarkoittaa sitä, että koiran ohjaajalla on oltava riistanhoitomaksu suoritettuna sekä metsästysoikeus, mikäli hän kantaa asetta mukana. Metsästyskokeessa, kuten kaikissa kokeissa epäonnistumisen riski on olemassa esim. luolassa ei ole riistaa, joksi kelpaa kettu, supi tai mäyrä, jolloin koesuoritusta ei voida hyväksyä.
Lähde: Suomen Kennelliitto
Järjestäminen
Metsästyskoe järjestetään koirakohtaisena kokeena sen vastaanottamiseen ja arvostelemiseen oikeutetulle (rotujärjestön suostumus/SKL-FKK:n pätevöinti) luolakoirien metsästyskokeen ylituomarille. Koiranomistaja sopii kokeen ajankohdan tuomarin kanssa. Metsästyskoe saadaan järjestää ajalla 1.8.-30.4.
Koiranohjaaja
Koiranohjaajan on noudatettava tuomarin antamia ohjeita niin, ettei koiralle anneta sen työskentelyä haittaavia tai edistäviä kieltoja tai käskyjä tai ryhdytä suoranaiseen koiran auttamiseen.
Koiranohjaaja voi halutessaan keskeyttään kokeen, jolloin koira katsotaan luopuneeksi.
Kokeen suorittaminen
Hyväksyttyjä suorituspaikkoja ovat:
- maaluola
- kallioluola
- rakennuksen alusta(tuomarin päätöksen mukaan)
Suorituspaikka on sijaittava alueella, jonne koetta varten on saatu metsästysoikeuden haltijan lupa.
Riistaeläin
Hyväksyttyja ovat luonnonvarainen
- kettu
- supikoira
- mäyrä
Kokeen kestoaika
Koe katsotaan alkaneeksi, kun koira on tuomarin luvalla laskettu irti luolaan menemistä varten. Koe päättyy, kun tuomari on tullut vakuuttuneeksi koiran suorituksen laadusta tai koiranohjaajan ilmoittaessa luopumisesta.
Riistatyöskentely
Riistaeläin on aina todettava. Koska kyseessä on metsästyskoe, on mahdollisuuksien mukaan myös pyrittävä saamaan saalista kokeen aikana.
Seuraavat ominaisuudet arvostellaan maastokortille:
- metsästysinto
- haku
- tehokkuus
- kestävyys
- haukku
- yhteistyö ohjaajan kanssa
- koiran yleinen käyttäytyminen
Loppuarvostelu on joko hyväksytty, hylätty, luopui tai riistaa ei löytynyt. Saadakseen metsästysvalion arvon on koiran saatava kaksi(2) hyväksyttyä luolakoirien metsästyskokeen tulosta, jolloin metsästysvalion arvon saavuttaneen koiran titteli merkitään FI KVA-LUME.
Linkkejä:
- Luolakoirien metsästyskokeen (LUME) säännöt ja ohjeet
- Koeilmoittautumislomake
- Eettiset ohjeet luolakoiran kanssa metsästämiseen
Kokeen järjestäminen sovitaan ylituomarin kanssa.
Luolakoirien taipumuskokeen tarkoitus
Kokeen tarkoitus on selvittää jalostustyön suunnittelua varten koiran taipumukset ja sopivuus luolassa työskentelyyn. Kokeeseen saavat osallistua kaikki 15 kk vanhat, luolakoirarotuihin kuuluvat koirat:
- normaalikokoiset mäyräkoirat
- saksan metsästysterrierit
- kettuterrierit
- parsonrusselin terrierit
- jackrusselin terrierit
- ceskyterrierit
- lakelandinterrierit
- walesinterrierit
- borderterrierit
- cairninterrierit
Linkkejä:
- Koeilmoittautumislomake
- Luolakoirien taipumuskokeiden sääntö (1.6.2024 alkaen)
- LUT-pöytäkirja
