Vielä muutama koira puuttuu tutkimuksesta, jossa koiran tulee olla 2v - 2,5 v ja joko itse jo selkäkuvattu tuloksella K0 - K2, tai molemmat vanhemmat kuvattu vastaavalla tuloksella. Lue esite, kysele ja ilmoittaudu!

Mäykkyjen_välilevytutkimus.pdf

Anu Lappalainen
ELT, dos., pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri

Taustaa

Mäyräkoirahalvaus on kansanomainen termi välilevytyrälle, joka on yleinen kondrodystrofisten koirarotujen (esimerkiksi mäyräkoira, kiinanpalatsikoira, tiibetinspanieli, havannankoira ja coton de tulear) selkäkipujen ja halvausoireiden syy. Eniten sitä tavataan mäyräkoirilla, joilla taudin esiintyvyyden on arvioitu olevan 20 – 30 %.

Mäyräkoirilla selkänikamien välilevyt rappeutuvat jo hyvin nuorena. Vuoden iässä suurimmassa osassa välilevyistä nestemäinen, gelatiinista muodostunut sisäosa on korvautunut kollageenilla sekä rustolla, joka usein kalkkeutuu. Tällainen välilevy on normaalia alttiimpi tyrälle. Alttius välilevysairauteen on mäyräkoirilla perinnöllinen. Välilevytyrän yleisin paikka on viimeisten rintanikamien ja ensimmäisten lannenikamien välillä. Mäyräkoirien yleisin sairastumisikä on 4-5 vuotta. Sukupuolten välillä ei ole havaittu eroa sairastuvuudessa.

Oireet ja diagnoosi

Välilevytyrän oireet riippuvat tyräytymisen nopeudesta ja voimasta. Äkillisesti ja kovalla voimalla tyräytyvä välilevy aiheuttaa reaktion, jonka lopputuloksena on hermosolujen kuolema, mikä johtaa nopeasti kehittyvään vaikea-asteiseen halvaukseen. Kroonisissa, usein osittaisissa välilevyn uloimpien osien repeämissä tyräytyminen tapahtuu hitaasti ja pienellä voimalla. Selkäytimen hermosoluissa tapahtuu vaurioita, joiden määrä on suorassa suhteessa puristuksen asteeseen ja kestoon. Asennonkorjausreaktio (koira korjaa välittömästi jalan asennon, kun tassun yläpinta käännetään maata vasten) häviää ensin, koska sitä säätelevät isot hermosäikeet sijaitsevat selkäytimen ulkokerroksissa. Seuraavaksi vaurioituvat keskikokoiset, tahdonalaisia liikkeitä ja pinnallista kipua säätelevät säikeet ja viimeiseksi selkäytimen sisäosissa sijaitsevat pienet, syvää kiputuntoa säätelevät säikeet. Toipumisen aikana toiminnot palautuvat käänteisessä järjestyksessä. Halvausoireiden voimakkuus riippuu myös tyrän paikasta. Kaulan alueella selkäydinkanava on laajempi ja tyrän aiheuttama selkäytimen puristus on pienempi. Rinta- ja lannerangan alueen välilevytyrän oireet vaihtelevat kipukohtauksista täydelliseen molempien takajalkojen halvaantumiseen.

Selkäkivuista kärsivän koiran olemus on tyypillinen: se seisoo selkä köyryssä ja on haluton liikkumaan, hyppäämään tai kulkemaan portaissa. Syliin otettaessa se saattaa valittaa. Vatsalihakset ovat usein jännittyneet, vaikka kyseessä ei ole vatsaontelon alueen kipu. Hyvin usein koiralla on ollut kipuoireita jonkin aikaa ennen halvausoireita.

Halvauksen oireina havaitaan takajalkojen heikkoutta, jos neurologiset puutokset ovat lieviä. Vakavammissa tapauksissa takaraajojen tahdonalaiset liikkeet ovat heikentyneet tai puuttuvat. Vaikeimmissa tapauksissa ns. syvä kiputunto on poissa. Usein myös virtsaaminen vaikeutuu. Rakko on aivan täynnä ja sen puristaminen tyhjäksi voi olla hyvin vaikeaa.

Kaularangan välilevytyrä aiheuttaa usein hyvin voimakkaat kipuoireet: jokainen pienikin pään liike aiheuttaa kipua ja koira seisoo ja kävelee tyypillisesti pää matalalla ja kaula jäykkänä. Mahdolliset halvausoireet kohdistuvat yleensä sekä etu- että takajalkoihin.

Eläinlääkäri tekee diagnoosin esitietojen, kliinisten löydösten, neurologisen tutkimuksen, diagnoosi varmistetaan magneetti- tai tietokonetomografiatutkimuksen perusteella. Selän huolellisella tunnustelulla kipukohta on yleensä löydettävissä. Diagnoosi on yleensä helppo tehdä tapauksissa, joissa potilaalla on selviä halvausoireita. Syvän kiputunnon testaaminen on erittäin tärkeää ennusteen kannalta. Jalan refleksinomainen poisveto ei ole merkki siitä, että syvä kiputunto on olemassa, koiran täytyy ilmaista tuntemansa esimerkiksi vinkumalla, nostamalla päätään tai yrittämällä näykkäistä.

Konservatiivinen hoito

Konservatiivista eli ei-leikkauksellista hoitoa käytetään selkäkivuista kärsivillä potilailla, jos niillä ei ole halvausoireita. Leikkaushoitoa kuitenkin suositellaan, jos kipuoireet toistuvat. Konservatiivisessa hoidossa on tärkeintä lepo. Koira on laitettava 3-4 viikoksi täydelliseen häkkilepoon (näyttelyhäkkiin tai lentokuljetuslaatikkoon). Erilaiset aitaukset eivät yleensä takaa koiran paikallaan oloa, pikemminkin koirat niissä hyppivät aitaa vasten pyrkiessään pois. Potilas otetaan häkistä pois vain tarpeiden tekemisen ja hoitojen ajaksi. Häkin on oltava kuitenkin niin suuri, että koiralla on mukava olla ja se voi siinä kääntyä ja vaihtaa paikkaa. Levon tarkoituksena on antaa vauriokohdalle aikaa parantua: välilevymassa imeytyy pois selkäydinkanavasta ja repeämä paranee arpikudoksen muodostuksen kautta.

Kipulääkkeiden (tulehdus- ja hermokipulääkkeet ja) käyttö lisää koiran halua liikkua, mistä voi olla seurauksena oireiden dramaattinen paheneminen, ja siksi koira on pidettävä ehdottomassa levossa. Kipulääkkeiden annossuosituksia ja -aikoja ei saa ylittää. Akupunktiota voidaan käyttää hoidon tukena kivun hallinnassa.

Kirurginen hoito

Välilevytyrän leikkaushoidon tarkoituksena on välilevymassan poistaminen selkäydinkanavasta. Leikkauksessa poistetaan osa nikaman katosta tai seinämästä, jolloin välilevymassa saadaan poistettua selkäydinkanavasta. Selkäytimelle, joka usein on turvonnut välilevyn tyräytymisen seurauksena, jää enemmän tilaa välilevykanavassa. Leikkaushoidon etuna pidetään lyhyempää toipumisaikaa.

Jatkohoito

Halvaantuneet koirat hyötyvät suuresti erilaisista fysikaalisista hoidoista, joiden tulisi kuulua jokaisen kirurgisesti tai konservatiivisesti hoidetun koiran kuntoutusohjelmaan. Uinti on ihanteellinen kuntoutuksen muoto. Monilla halvaantuneilla koirilla takajalkojen motoriikka toimii hyvin, mutta jalkojen lihakset ovat liian heikot kantamaan painoa. Uidessa koira joutuu käyttämään jalkojaan ja veden hydrostaattinen paine tukee sitä. Yksi kirurgian eduista on se, että aktiivinen kuntoutus voidaan aloittaa melkein heti leikkauksen jälkeen, kun taas ei-kirurgisesti hoidetuilla potilailla joudutaan odottamaan muutamia viikkoja.

Halvaantuneilla koirilla on hyvin usein virtsaamisongelmia, koska virtsaputken sulkijalihasten jännitys lisääntyy, ja rakon tyhjentämisestä onkin huolehdittava. Neurologisista virtsaamisongelmista kärsivillä koirilla on usein virtsatietulehduksia. Oireita ei välttämättä huomaa, ja siksi virtsa on syytä tutkia säännöllisesti.

Ennuste

Välilevytyrän ennuste riippuu neurologisten oireiden vakavuudesta ja kestosta sekä valitusta hoitomuodosta. Yleisesti ottaen ennuste on sitä parempi, mitä lievemmät oireet ovat. Konservatiivisen hoidon osalta ennuste on erittäin hyvä ensimmäistä kertaa kipuilevilla potilailla. Suuri osa koirista toipuu täydellisesti leikkaushoidon jälkeen toipumisajan vaihdellessa muutamasta päivästä muutamiin viikkoihin. Konservatiivisesti hoidettujen toipumisaika on pidempi, ja koirille jää useammin neurologisia puutteita. Leikkauksen pitäisi tapahtua heti, jos koiralta puuttuu syvä kiputunto, muilla nopea leikkaus nopeuttaa toipumista. Leikkauksen viivästyessä välielvytyrä myös saattaa pahentua ja ennuste heikkenee, jos syvä kiputunto katoaa.

Seuraavassa lyhyesti menettelyohjeet koiran halvaantuessa tai jos sillä on tai epäillään olevan selkäkipuja:

• Laita koira häkkiin!
• Vie koira eläinlääkäriin diagnoosin varmistamiseksi ja hoidon aloittamiseksi. Mitä pahemmat oireet ovat, sitä enemmän on hyötyä nopeasti tehdystä leikkauksesta.
• Ilmoita tapauksesta koiran kasvattajalle ja mielellään myös jalostustoimikunnalle.

Selkäkuvaukset siirtyivät Kennelliiton hallintaan 1.6.2013.

Kennelliiton Ohje selän muutosten röntgenkuvauksesta ja luokituksesta tuli voimaan 1. kesäkuuta 2013. Sen mukaisesti vähintään kaksivuotiaasta koirasta otetut röntgenkuvat lausutaan Kennelliitossa aivan kuten esimerkiksi lonkka- ja kyynärnivellausunnotkin ja tulokset julkistetaan KoiraNetissä.

Kalkkeutumien lisäksi koira saa lausunnon spondyloosista, nikamien epämuotoisuudesta sekä välimuotoisesta lanneristinikamasta. Kahden ensimmäisen ominaisuuden lausumisen alaikäraja on 24 kuukautta, ja kahden jälkimmäisen (jotka ovat synnynnäisiä ominaisuuksia) 12 kk. Kalkkeutumien määrä arvostellaan neliportaisella asteikolla

IDD0 puhdas (Ei muutoksia)

IDD1 lievä (1–2 osittain tai kokonaan kalkkeutunutta välilevyä)

IDD2 keskivaikea (3–4 osittain tai kokonaan kalkkeutunutta välilevyä)

IDD3 vaikea (5 tai enemmän osittain tai kokonaan kalkkeutunutta välilevyä)

Kuvauksen yhteydessä käytetään Kennelliiton röntgenlausuntolomaketta. Tarvittavien kuvien määrä on noussut kuuteen, ja yksityiskohtaiset kuvausohjeet on määritelty Kennelliiton selkäohjeessa. Kennelliiton jäsenet voivat tilata tutkimuslähetteen etukäteen OmaKoira-palvelussa, jossa maksettuna se on edullisempi kuin vasta eläinlääkäriasemalla tehtynä.

Kuvat lähetetään Kennelliittoon kuvaavan eläinlääkärin toimesta, jossa ne lausuu kerran viikossa Kennelliiton hallituksen nimeämä eläinlääkäri, tällä hetkellä ELT Anu Lappalainen. Lausunto kirjataan Kennelliiton jalostustietojärjestelmään, jossa se näkyy kun lausuntopalkkio on maksettu (joko laskulla tai etukäteen OmaKoira-palvelussa). Lisäksi lausunto postitetaan omistajalle sähköisenä tai perinteisenä kirjeenä.

Selkäkuvaustuki

Mäyräkoiraliitto haluaa edistää rodun yleisimmän sairauden vähentämistä populaatiossa ja maksaa selkäkuvaustukea. Kuvaustukea maksetaan Mäyräkoiraliiton jäsenten koirille 40 euroa/koira. Tästä summasta vähennetään ennakonpidätys.

Hakemukset tulee toimittaa sähköpostilla osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen..
Hakemusten tulee sisältää seuraavat tiedot ja liitteet:
- Hakijan etu- ja sukunimi
- Tilinumero IBAN-muodossa
- Kennelliiton antama lausunto (liitteenä)
- Hakijan verokortti (liitteenä) TAI hakijan henkilötunnus (PPKKVVXNNNT), mikäli hakija ei toimita verokorttia

Puutteellisia hakemuksia ei käsitellä!
Mikäli hakija ei toimita verokorttia, mutta toimittaa henkilötunnuksen, toimitetaan ennakonpidätys 60 % mukaisesti.
Selkäkuvaustuet maksetaan kerran kolmessa kuukaudessa (maalis-, kesä-, syys- ja joulukuun lopussa tai viimeistään maksukuukauden jälkeisen kuukauden ensimmäisellä viikolla).

 Kysymykset lausunnon sisällöstä ja sen tulkinnasta tulee lähettää osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Selkäkuvatut mäyräkoirat

Mäyräkoiraliiton syysliittokokous 21.2.2015 päätti, että kaikki ennen 1.6.2013 kuvattujen koirien selkäkuvaustulokset palautetaan Suomen Mäyräkoiraliitto SML - Finska Taxklubben FTK ry:n internetsivuille pyytämättä omistajien suostumusta. Kuvaustulosten julkaisun edellytyksenä on vuodesta 2000 lähtien ollut allekirjoitettu selkälausuntolomake, jossa tuloksen käyttöoikeus luovutetaan Suomen Mäyräkoiraliitolle. Liitto on käyttänyt oikeuttaan julkaisemalla tulokset Mäyräkoiramme -lehdessä, vuosikirjoissa ja internetsivuilla.

Laki sananvapauden käytöstä joukkoviestimistä ei erottele eri julkaisumuotoja, eikä tiedon käyttöoikeuden luovutuksessa ole eritelty tai rajoitettu sitä, miten tietoja hyödynnetään tai julkaistaan. Sähköisen viestinnän tietosuojalaki puolestaan toteaa yksiselitteisesti, että viesti ei ole luottamuksellinen, jos se on saatettu yleisesti vastaanotettavaksi. Kun tulokset ovat olleet SML:n eri välineissä julkisia jo 13 vuotta, niitä ei voi enää pitää luottamuksellisina ja uusia julkaisulupia vaativina. Mikäli koiran omistaja edellä mainitusta huolimatta haluaa koiransa tuloksen poistettavan nettisivuilta voi asiasta laittaa pyynnön jalostustoimikunnalle osoitteella Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen..

Oheisissa listoissa on lueteltu roduittain kaikki selkäkuvatut mäyräkoirat. Siellä on siis sekaisin vanhan (ennen 1.6.2013 kuvatut) ja uuden (1.6.2013 jälkeen kuvatut) lausuntomenettelyn mukaan kuvatut koirat. Kalkkeutumien määrän lisäksi on mahdollisesti tehty muitakin löydöksiä ja myös nämä tiedot ovat mukana. Uuden lausuntomenettelyn mukaan kuvatuilla koirilla tämä tarkoittaa sitä, että niillä on lausunto myös spondyloosista, nikamien epämuotoisuudesta ja välimuotoisesta lanne-ristinikamasta. Kalkkeutumien määrää tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon, että alle 2 -vuotiaille voi tulla vielä uusia kalkkeutumia ja vanhemmilta koirilta niitä on voinut kadota. Optimaalisin kuvausikä on koiran juuri täytettyä kaksi vuotta, mutta suositus on että koira on kuvaushetkellä 2 - 3,5-vuotias (24-42 kk). Listoissa nämä suositellussa iässä kuvatut koirat ovat vaaleankeltaisella pohjalla.

Listat on nyt muodostettu Mäyräkoiraliiton omaan tietokantaan Mäykkynettiin. Siellä niitä voi suodattaa paitsi rodun myös IDD-asteen, selän spondyloosin (SP), nikamien epämuotoisuuden (VA) ja välimuotoisen lanne-ristinikaman (LTV) mukaan. Listausjärjestyksen voi vaihtaa aakkosjärjestyksestä lausuntopäiväksi (uusimmat näkyvät ensin). Mukana on kaikki selkäkuvaustiedot, jotka Mäyräkoiraliitolla on, myös epäviralliset. Siksi listoilla näkyy tietoja, joita ei ole nähtävillä KoiraNetissä.

Selkäkuvattujen mäyräkoirien listaa päivitetään noin kerran kuukaudessa. Tiedustelut sähköpostitse Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen..

Mäyräkoirien PEVISA muuttuu 1.1.2025, selkäkuvaus pakolliseksi

Kennelliitto on hyväksynyt mäyräkoirien PEVISA-ohjelmat muutoksin.

Vuoden 2025 alusta alkaen jalostukseen käytettäviltä mäyräkoirilta vaaditaan virallinen selkäkuvaustulos eli IDD-lausunto ennen astutusta. Virallisen IDD-lausunnon saadakseen koiran tulee olla kuvaushetkellä vähintään 24 kk vanha, yläikärajaa ei ole (suositeltu kuvausikä on 24–42 kk).

Yli 8-vuotiaan selkäkuvaamattoman koiran jalostuskäyttö on mahdollista Kennelliiton normaalin PEVISA-poikkeuslupakäytännön mukaisesti.

Muutoin PEVISA-ohjelma on sama kuin vuodesta 2023 alkaen.

Muuttuvat PEVISA-ehdot koskevat pentueita, joissa astutus on tapahtunut 1.1.2025 tai sen jälkeen.

Mäyräkoirien PEVISA-ohjelma 1.1.2025-31.12.2029

Normaalikokoiset, kääpiöt ja kaniinit
• Jalostukseen käytettäville koirille tulee tehdä virallinen silmätutkimus ennen astutusta. Silmätutkimus ei saa olla astutushetkellä yli 24 kuukautta vanha. Vähintään vuoden iässä annettu virallinen silmätarkastuslausunto on voimassa 24 kuukautta. Alle vuoden ikäiselle koiralle annettu virallinen silmätarkastuslausunto on voimassa 12 kuukautta. Jalostuksesta poissulkevat sairaudet ovat: KAT perinnöllinen katarakta (kaihi), PRA verkkokalvon etenevä surkastuma sekä KER perinnöllinen keratiitti.
• Jalostukseen käytettävällä koiralla tulee olla virallinen selkälausunto (IDD-lausunto). Virallisen IDD-lausunnon saa koira, joka on kuvaushetkellä täyttänyt 24 kuukautta. Yli 8-vuotiaille koirille voidaan rotujärjestön puollon perusteella myöntää poikkeuslupa IDD-lausunnosta.
• Kääpiö- ja kaniinimäyräkoirilta vaaditaan lisäksi voimassa oleva polvitarkastuslausunto. Rekisteröinnin raja-arvo on polvilumpioluksaation aste 1. Polvituloksen 1 saanut koira voidaan parittaa vain tuloksen 0 saaneen koiran kanssa. Tutkittaessa koiran on oltava iältään vähintään 12 kk. Alle kolmen vuoden ikäiselle koiralle annettu lausunto on voimassa kaksi vuotta. Mikäli koira on tutkimushetkellä täyttänyt kolme vuotta, ei tutkimusta tarvitse uusia.

Rekisterinumeron jälkeen merkitään koiran kokoa osoittavat merkinnät: kääpiömäyräkoira = Z, kaniinimäyräkoira = K. Koiran väri on ilmoitettava rekisteröinnin yhteydessä. Kahden laikullisen (merlegeenin omaavan) koiran risteytys on kielletty. Seuraavia värimuunnoksia ei saa astuttaa toisella samanvärisellä eikä keskenään: laikullinen musta punaisin merkein (ent. musta laikullinen), laikullinen ruskea keltaisin merkein (ent. ruskea laikullinen), laikullinen punainen (ent. punainen laikullinen), laikullinen punainen, ruskea kirsu; laikullinen riistanvärinen, laikullinen ruskea riistanvärinen, laikullinen punakeltainen, laikullinen punainen riistanvärinen, laikullinen punainen riistanvärinen, ruskea kirsu. Karvanlaaturisteytykset ennen astutusta vahvistetulla poikkeusluvalla. Normaalikokoisen mäyräkoiran ja kääpiö- tai kaniinimäyräkoiran väliset kokoristeytykset ennen astutusta vahvistetulla poikkeusluvalla. Samaa karvanlaatua olevien kääpiö- ja kaniinimäyräkoiran yhdistelmiin ei tarvita poikkeuslupaa. Eri kokomuunnosta olevien vanhempien jälkeläiset rekisteröidään yhdistelmän suuremman vanhemman kokomuunnokseen. Muunnosten väliset siirrot ks. koirarekisteriohjeen kohta 5.3. Karvanlaadun osalta muutos voidaan tehdä Kennelliiton toimistossa omistajan ilmoituksen mukaan, kun koira on täyttänyt 9 kk. Kokomuunnos määräytyy rinnanympärysmitan perusteella. Muutos suurempaan kokomuunnokseen voidaan tehdä koiralle, jonka todetaan jo vähintään 9 kk iässä kuuluvan suurempaan kokomuunnokseen kuin mihin se on rekisteröity. Muutos pienempään kokomuunnokseen voidaan tehdä koiran täytettyä 15 kk. Ulkomaisia koiria koskeva poikkeus: Ulkomaiselle urokselle voidaan rekisteröidä kaksi pentuetta ja nartulle yksi pentue ilman PEVISA-ohjelman mukaisia tutkimustuloksia.

Yli 8-vuotiaiden jalostuskäyttö on mahdollista ilman IDD-lausuntoa poikkeusluvalla, tarkemmat ohjeet ja lomake poikkeusluvan hakemiseen löytyvät poikkeuslupasivulta.

PEVISA-ehdoista poikkeaminen yli 8-vuotiaiden koirien osalta on mahdollista hakemalla yhdistelmälle poikkeuslupaa IDD-lausuntovaatimuksesta poikkeamiseksi. SML:n jalostustoimikunta antaa lausunnon siitä, täyttyvätkö yhdistelmässä JTO:n terveyttä koskevat suositukset, ja lähettää lausunnon Kennelliittoon. Kyseessä on normaali poikkeuslupamenettely, sillä Kennelliitto edellyttää PEVISA-ohjelmasta poikkeavien yhdistelmien kohdalla rotujärjestön lausuntoa. Poikkeuslupa on voimassa vasta Kennelliiton vahvistuksen jälkeen, ja se pitää olla haettuna ja myönnettynä ennen astutusta.

Poikkeusluvat käsitellään yhdistelmäkohtaisesti huomioiden yhdistelmän vanhempien ja niiden lähisuvun ja aiempien jälkeläisten terveysnäyttö. SML ei puolla poikkeuslupaa, jos suositeltu enimmäisjälkeläismäärä ylittyy tai jos parituskumppanin kuvaustulos on enemmän kuin K7. Suositeltu enimmäisjälkeläismäärä lasketaan neljän edellisen vuoden rekisteröintimääristä, ja se päivitetään vuosittain. 31.12.2024 mennessä haettuihin poikkeuslupiin käytetään vuoden 2024 jälkeläisrajoja.

● Pitkäkarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira: 53 pentua
● Pitkäkarvainen mäyräkoira: 48
● Lyhytkarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira: 50
● Lyhytkarvainen mäyräkoira: 60
● Karkeakarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira: 46
● Karkeakarvainen mäyräkoira: 90

Mäyräkoirien PEVISA-ohjelma 1.1.2023 - 31.12.2024

Normaalikokoiset, kääpiöt ja kaniinit

• Jalostukseen käytettäville koirille tulee tehdä virallinen silmätutkimus ennen astutusta.
• Silmätutkimus ei saa olla astutushetkellä yli 24 kuukautta vanha. - Vähintään vuoden iässä annettu virallinen silmätarkastuslausunto on voimassa 24 kuukautta. Alle vuoden ikäiselle koiralle annettu virallinen silmätarkastuslausunto on voimassa 12 kuukautta.
• Jalostuksesta poissulkevat sairaudet ovat: KAT perinnöllinen katarakta (kaihi), PRA verkkokalvon etenevä surkastuma sekä KER perinnöllinen keratiitti.
• Kääpiö- ja kaniinimäyräkoirilta vaaditaan lisäksi voimassa oleva polvitarkastuslausunto.
• Rekisteröinnin raja-arvo on polvilumpioluksaation aste 1. Polvituloksen 1 saanut koira voidaan parittaa vain tuloksen 0 saaneen koiran kanssa.
• Polvitutkimushetkellä koiran tulee olla täyttänyt 12 kuukautta. Alle kolmen vuoden ikäiselle koiralle annettu polvilumpioluksaatiolausunto on voimassa kaksi vuotta. Mikäli polvet on tarkastettu koiran täytettyä kolme vuotta, ei tutkimusta tarvitse enää uusia.

PEVISA:an muutos vuoden 2023 alusta alkaen

Vuoden 2023 alusta alkaen keratiitti on jalostuksesta poissulkeva silmäsairaus kaikilla mäyräkoiraroduilla. Kääpiö- ja kaniinimäyräkoirilla polvilumpioluksaatiotutkimus on edelleen pakollinen ja siihen tulee uutena seuraavat rajoitukset:
-jalostukseen ei saa käyttää koiraa, jolla on polvilumpioluksaation aste 2 tai huonompi
-koira, jonka polvilumpioluksaatiotutkimuksen tulos on 1/1, 0/1 tai 1/0, voidaan parittaa vain 0/0-polvisen kumppanin kanssa.

Muuttuneet PEVISA-ehdot koskevat pentueita, jotka syntyvät 1.1.2023 tai sen jälkeen tapahtuneista astutuksista.

Mitä epilepsia on?

Miten diagnoosiin päästään?

Miten epilepsia tunnistetaan?

Ennen eläinlääkärille menoa

Syyt iän mukaan

• todennäköisesti synnynnäinen syy

• todennäköisesti itsesyntyinen epilepsia

• todennäköisesti kasvain tai vamman jälkitila

Periytyminen ja ohjeet kasvattajalle

• Vuosikirja 2011 - Lyhytkarvainen mäyräkoira
• Vuosikirja 2011 - Lyhytkarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira
• Vuosikirja 2011 - Karkeakarvainen mäyräkoira
• Vuosikirja 2011 - Karkeakarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira
• Vuosikirja 2011 - Pitkäkarvainen mäyräkoira
• Vuosikirja 2011 - Pitkäkarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira

• Vuosikirja 2010 - Lyhytkarvainen mäyräkoira
• Vuosikirja 2010 - Lyhytkarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira
• Vuosikirja 2010 - Karkeakarvainen mäyräkoira
• Vuosikirja 2010 - Karkeakarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira
• Vuosikirja 2010 - Pitkäkarvainen mäyräkoira
• Vuosikirja 2010 - Pitkäkarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira

Kaikkien koirien turkin väri rakentuu keltaisesta feomelaniinista, tummasta eumelaniinista ja valkoisesta, joka on pigmentin puutetta. Feomelaniinin sävy vaihtelee lähes valkoisesta (kuten valkoisella länsiylämaanterrierillä) voimakkaankin punaiseen (kuten punaisella irlanninsetterillä). Eumelaniini voi olla mustaa, harmaata, ruskeaa tai punaista. Eumelaniini tulee feomelaniinin päälle. Kaikkien mäyräkoirien karvoissa vaikuttavat molemmat em. väripigmentit, pois lukien punakeltaiset koirat, joilla on turkissaan vain feomelaniinia. Valkoinen tarkoittaa mäyräkoirilla rinnassa ja joskus käpälissä ilmeneviä, ei-toivottuja laikkuja.

Jokaisen mäyräkoiran perusväri on punainen, riistanvärinen tai musta punaisin merkein (=merkkivärinen). Pigmentti vaikuttaa kirsun ja kynsien värin lisäksi myös turkin väriin muuttaen esimerkiksi mustan koiran punaisin merkein ruskeaksi keltaisin merkein. Tämän lisäksi tulevat mahdolliset kuviot (laikullisuus eli merle ja juovikkuus eli brindle) ja punakeltaisuus (ee).

Geenien sijaintia kutsutaan lokukseksi, jossa on kaksi alleelia eli versiota geenistä, yksi kummaltakin vanhemmalta. Alleelit voivat olla keskenään samoja, jolloin yksilö on kyseisen alleelin suhteen homotsygootti (esim. musta punaisin merkein on homotsygootti a^ta^t). Alleelien ollessa erilaiset, yksilö on heterotsygootti (esim. a^y a^t on punainen, mutta kantaa merkkivärisyyttä).

A-lokuksessa (agouti) vaikuttavat geenit a^y, a^w ja a^t . Näistä ensimmäinen on punaisen turkin geeni (useimmilla roduilla puhutaan soopelista), toinen riistanvärisyyden ja kolmas merkkivärisen geeni, mikä mäyräkoiralla tuottaa värin musta punaisin merkein. Geenit dominoivat toisiaan siten, että punainen dominoi muita ja riistanväri merkkiväristä. Punainen mäyräkoira ei yleensä ole täysin yksivärinen ja tasavärinen missään karvanlaadussa, vaan punaisten karvojen seassa on useimmiten tummempaa karvaa, jonka määrä ja laajuus vaihtelevat. a^ya^w on väriltään punainen riistanvärinen eli karvassa esiintyvistä vyöhykkeistä keskiosa on punainen. Tavallisessa riistanvärisessä a^w a^w karvan keskimmäinen vyöhyke on harmaa. 

A-sarjan alleelien yhdistelmät ilmiasuineen. Punainen on sekoitus eumelaniinia ja feomelaniinia. Merkkivärisissä värimerkit ovat feomelaniinia, muuten turkin värin aiheuttaa eumelaniini. Riistanvärisessä yksittäisissä karvoissa vuorottelevat eumelaniini- ja feomelaniinivyöhykkeet.

B-lokuksessa määräytyy koiran pigmentin ja tummimman mahdollisen eumelaniinin väri: musta B tai ruskea b. Musta dominoi ruskeaa, eli BB ja Bb tuottavat mustan pigmentin (musta kirsu ja kynnet, tummat silmät) ja bb ruskean (ruskea kirsu ja kynnet, vaaleammat usein vihertävät tai kellertävät silmät). Punaisella a^y -bb tummimmat karvat ovat ruskeita, eivät mustia kuten mustapigmenttisellä punaisella a^y -B-.

B-lokus määrää eumelaniinin tummimman sävyn. B-alleelin läsnä ollessa musta pigmentti.

E-lokuksessa mäyräkoirilla esiintyy kahta alleelia: dominoiva E (normaali väri) sekä resessiivinen e (resessiivinen punainen, punakeltainen). Ee ja EE tuottavat normaalin värityksen, mutta ee estää eumelaniinin muodostumisen, jolloin tuloksena on koira, joka on kauttaaltaan väriltään kellertävän punainen. Suomessa tästä ee-väristä käytetään nimitystä punakeltainen ja sen turkin värin saa aikaan feomelaniini. Kirsu ja kynnet voivat olla mustat tai ruskeat riippuen B-lokuksesta. Punakeltainen koira on syntyessään kellertävä tai kullanvärinen, selvästi vaaleampi kuin punainen pentu. Aikuisenakaan punakeltaisella ei ole yhtään tummaa karvaa turkissaan. Turkin sävy voi vaihdella vaaleasta kermanvärisestä kellertävään ja kuparinpunaiseen. Punakeltaisia pentuja on aiemmin rekisteröity vaihtelevilla nimillä (kermanvärinen, cream, keltainen). On myös mahdollista, että punakeltaisia on rekisteröity punaisiksi. Punakeltainen on FCI-rotumääritelmän mukainen hyväksytty väri eikä punakeltainen koira ole mitenkään virheellinen värinsä vuoksi.  Suomessa punakeltaisia on ainakin pitkä- ja lyhytkarvaisten mäyräkoirien eri kokomuunnoksissa.

Punakeltaisen koiran turkissa eivät näy merle- tai brindlegeenin aiheuttamat kuviot, koska ne muodostuvat eumelaniiniin, jota punakeltaisella koiralla ei ole. On kuitenkin huomioitava, että punakeltainen väri voi periytyä lukuisten sukupolvien takaa eivätkä laikut voi erottua punakeltaisessa pohjassa edes vastasyntyneessä pennussa (kryptinen merle). Tämän takia punakeltaista pentua, jonka vanhemmista toinen on laikullinen, pitää kohdella kuin se olisi laikullinen, jotta sitä ei myöhemmin vahingossa yhdistettäisi toiseen laikulliseen yksilöön. Värin rekisteröinnissä on nykyään myös vaihtoehto laikullinen punakeltainen, mutta tätä väriä rekisteröitäessä on oltava yhteydessä Kennelliittoon. Väri on mahdollista todeta geenitestin tai koiran jälkeläisten perusteella.

E-lokus vaikuttaa pigmentin leviämiseen. E tuottaa normaalin karvan värin (EE ja Ee), ee tuottaa resessiivisen punaisen (punakeltaisen) värin.

Suomessa mäyräkoirilla esiintyy kahta kuviota: M-lokuksessa merlegeeni, joka haalistaa hallitsevan värin eumelaniinia (musta, ruskea, punainen, riistanvärinen) muodostaen vaaleampia laikkuja turkkiin ja joskus silmiin. Juovikkaan värityksen aikaan saa K-lokuksessa sijaitseva k^br, joka tekee tummia eumelaniiniraitoja feomelaniiniin. Mäyräkoirilla esiintyy tiettävästi K-lokuksessa brindlegeenin lisäksi vain resessiivinen k-geeni, joka ei aiheuta muutosta väritykseen. Toisin sanoen mäyräkoirilla riittää, että koira perii toiselta vanhemmaltaan k^br-alleelin ollakseen juovikas, koska juovikkuus on dominoiva suhteessa ei-juovikkaaseen väritykseen.  Merle- ja brindlekuviot voivat esiintyä samassa koirassa.

Laikullisuus ilmenee koirassa, jos se perii merlegeenin toiselta vanhemmistaan (Mm). Toivotuin laikullisuuden ilmenemismuoto ovat mahdollisimman tasaisesti jakautuneet laikut siten, että laikkuja ja tummempaa väriä olisi suunnilleen yhtä paljon. Koira on kuitenkin laikullinen myös, vaikka sillä olisi vain miltei huomaamaton vaaleampi viiru jossain kohtaa turkissaan. Silmissä ilmetessään laikullisuus aiheuttaa silmän värikalvolla vaaleamman kohdan (ns. herasilmä) tai jopa kokonaan sinisen silmän, mikä ei ole toivottavaa, muttei hylkäävä virhekään. Laikullisessa punaisessa punaisen ja laikkujen kontrasti on heikoin ja laikut voivatkin jäädä hankalasti havaittaviksi etenkin pitkäkarvaisilla mäyräkoirilla turkin kasvaessa. Laikullisia esiintyy kaikissa mäyräkoirien karvanlaatu- ja kokomuunnoksissa. Laikullisten koirien kohdalla on kuitenkin muistettava, että kahden laikullisen yhdistäminen on kiellettyä eikä pentuja rekisteröidä. Koiran periessä merlegeenin eli laikullisuuden molemmilta vanhemmiltaan (MM), sillä on suurentunut riski erilaisiin kuulon kehityshäiriöihin.

M-lokuksessa mm antaa normaalin värin. Mm aiheuttaa vaaleita laikkuja eumelaniiniin. MM eli kahden laikullisen yhdistelmät ovat kiellettyjä terveyssyistä eikä tällaisten yhdistelmien pentuja rekisteröidä.

Juovikkaiden koirien kohdalla olisi syytä välttää merkkiväriseen (musta punaisin merkein a^ta^t  BB tai a^ta^t  Bb, ruskea keltaisin merkein a^ta^t  bb) tai merkkiväriä kantavaan (a^ya^t) kumppaniin yhdistämistä, sillä juovikkuus ilmenee näissä merkkivärisissä vain värimerkeissä, jolloin ne eivät ole puhtaat ja selkeärajaiset eikä rotumääritelmäkään tunne tällaista värivaihtoehtoa. Laikullisen ja juovikkaan yhdistelmä ei sekään ole suositeltava, sillä kirjavan pennun rekisteröinti oikein on vähintään haastavaa ja jopa mahdotonta, sillä ”juovikasta laikullista” ei ole valittavana mahdollisissa väreissä. Juovikkaita esiintyy Suomessa lähinnä lyhytkarvaisten mäyräkoirien keskuudessa, mutta myös pitkäkarvaisissa.

K-lokuksessa sijaitseva alleeli k^br aiheuttaa tummia pystysuuntaisia eumelaniiniraitoja punaiseen feomelaniinipohjaan. Merkkivärisessä koirassa juovikkuus näkyy siis vain värimerkeissä.

Värin rekisteröinti mäyräkoirille on pakollista. Värin oikea tunnistaminen ja rekisteröinti on tärkeää, koska se vaikuttaa mahdollisesti laajastikin tulevien koirasukupolvien suunnitteluun. Jos värien määrittely tuntuu haastavalta tai syntyy erikoisen värisiä pentuja, voi ottaa yhteyttä jalostustoimikuntaa ja pyytää apua. Myös värigeenien testaaminen on mahdollista.

Mäyräkoirille tällä hetkellä rekisteröitävät värit:

• punainen
• punainen tummin peitinkarvoin
• punainen, ruskea kirsu
• musta punaisin merkein
• ruskea keltaisin merkein
• punakeltainen
• riistanvärinen
• punainen riistanvärinen
• punainen riistanvärinen, ruskea kirsu
• ruskea riistanvärinen
• laikullinen musta punaisin merkein
• laikullinen ruskea keltaisin merkein
• laikullinen punainen
• laikullinen punainen, ruskea kirsu
• laikullinen riistanvärinen
• laikullinen ruskea riistanvärinen
• laikullinen punainen riistanvärinen
• laikullinen punainen riistanvärinen, ruskea kirsu
• juovikas
• musta juovikkain merkein
• ruskea juovikkain merkein

Värien periytymistä käsiteltäessä on huomioitava se, että eri sarjojen alleelit periytyvät toisistaan erillään. A-sarja määrittää perusvärin (riistanvärinen, punainen, merkkivärinen), B-sarja pigmentin (musta tai ruskea), E-sarja vaikuttaa värin ilmenemiseen (resessiivinen ee estää eumelaniinin muodostumisen), M-sarjan dominoiva alleeli aiheuttaa väriin laikkuja ja K-sarjan dominoiva alleeli aiheuttaa juovikkuutta. Erityisesti tapauksissa, joissa molemmat vanhemmista kantavat resessiivisiä ominaisuuksia, kuten merkkivärisyys ja ruskea pigmentti, jälkeläisten värivaihtoehtojen määrä kasvaa.

Jokaisen kasvattajan olisi tärkeää tuntea värigenetiikkaa ja käytettävissä olevan jalostusmateriaalin taustat mahdollisimman hyvin myös värien suhteen, sillä monet resessiiviset alleelit kulkevat useita sukupolvia tulematta esiin, mutta ne eivät silti häviä. Pentueen värijakauma voi olla ihan mitä tahansa, koska laskennalliset todennäköisyydet toteutuvat vasta useilla kymmenillä pennuilla. Laikullisuuteen liittyy molemmilta vanhemmilta perittynä vakavia terveysriskejä, minkä vuoksi laikullisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota värejä rekisteröitäessä. Myös punakeltainen väri asettaa haasteita, sillä se kätkee A-, K- ja M-sarjojen vaikutuksen väriin eikä laikullisuuskaan siksi näy ulospäin.

Värigenetiikka on kiehtovaa eikä kaikkia mäyräkoirien väreihin vaikuttavia geenejä vieläkään tunneta. Erikoisten värien tavoittelu ei saa koskaan olla ratkaiseva jalostuskriteeri, mutta kasvattajan tulee ennakkoon miettiä toteuttamiensa yhdistelmien mahdollisia värejä. Pentujen synnyttyä olisi jatkon kannalta ensiarvoisen tärkeää tunnistaa ja rekisteröidä värit mahdollisimman oikein, jotta aiempien sukupolvien väritiedot olisivat todellisuutta vastaavina tiedossa. Epäselvissä ja kysymyksiä herättävissä tilanteissa voi lähestyä jalostustoimikuntaa, joka mielellään auttaa värien määrittelyyn ja periytymiseen liittyvissä aiheissa.

a^ya^yB-E- tai a^ya^tB-E-

Värin saa aikaan A-sarjaan kuuluva alleeli a^y, joka dominoi täydellisesti merkkivärisyyden aiheuttavaa alleelia a^t. Heterotsygootti koira a^ya^tB-E- on siis ilmiasultaan aina punainen. Pigmentti on musta, mutta koira voi kantaa ruskean pigmentin aiheuttavaa alleelia b (Bb). 

Tuntomerkit: Punaisen koiran turkin värin saavat aikaan eumelaniini ja feomelaniini yhdessä. Karvat ovat punaruskeita sävyn vaihdellessa kuparinpunaisesta mahonginpunaiseen. Punainen mäyräkoira harvoin on täysin yksivärinen, yleensä punaisten karvojen seassa on mustia karvoja. Nämä mustat karvat kasvavat useimmiten korvissa, selässä ja hännässä.

Mustat peitinkarvat voivat myös alkaa otsalta ”naamiona” ja jatkua niskaan, selkään ja aina kylkiin asti. Niitä voi olla niin paljon, että koira näyttää kauempaa katsottuna merkkiväriseltä (musta punaisin merkein), jolloin väri on pikemminkin tyypillinen punainen tummin peitinkarvoin kuin punainen. Punaisen tummin peitinkarvoin erona mustaan punaisin merkein on pitkä- ja karkeakarvaisilla punainen pohjavilla. Ks. punainen tummin peitinkarvoin.

Vanhemmat: Punaisen koiran vanhemmista toisen täytyy olla punainen tai punainen riistanvärinen, toinen voi olla minkä tahansa muun värinen paitsi samaperintäinen riistanvärinen tai ruskea riistanvärinen a^wa^wB-E- tai a^wa^wbbE- .

Jälkeläiset: Jos punainen koira on perinyt punaisuuden aiheuttavan alleelin a^y molemmilta vanhemmiltaan, se on samaperintäinen eli homotsygootti a^ya^y, jolloin sen jälkeläiset ovat punaisten ja merkkiväristen kanssa punaisia a^ya^y tai a^ya^t, riistanväristen kanssa punaisia riistanvärisiä a^ya^w tai punaisia a^ya^t, punaisten riistanväristen kanssa punaisia a^ya^y ja punaisia riistanvärisiä a^ya^w.

Eriperintäisenä a^ya^t se jättää myös mustia jälkeläisiä a^ta^t toisen merkkiväriä kantavan kanssa, resessiivistä b-pigmenttiä kantaessaan myös ruskeita keltaisin merkein a^ta^tbb. Jos toinen vanhemmista on juovikas k^br-, voivat jälkeläiset olla punaisia kk tai juovikkaita k^br k, mutta myös merkkivärisiä juovikkaita a^ta^t k^br-, mikäli molemmat vanhemmista kantavat merkkivärisyyttä. Jos toinen vanhemmista on laikullinen Mm, voivat pennut olla minkä tahansa värisiä paitsi juovikkaita, riippuen tietysti minkä värinen laikullinen toinen vanhemmista on.

On myös huomattava, että jos koira perii molemmilta vanhemmilta resessiivisen e-alleelin, siitä tulee väriltään punakeltainen ee riippumatta sen A-, K- ja M-sarjan geeneistä.