Jalostustoimikunta tekee moninaista työtä mäyräkoirien jalostuksen parissa. Päätoiminta-alueemme ovat seuraavat:

Jalostusneuvonta

Jalostusuroslistojen ylläpito

Poikkeusluparekisteröintipyyntöjen käsittely

Jalostustarkastusten järjestäminen

Terveystietojen kerääminen, tilastointi ja tutkiminen

Selkäkuvausten järjestäminen ja tulosten tilastointi

Muut jalostukseen ja sen ohjailuun liittyvät tehtävät

Jalostusneuvonnassa sovellamme jalostusneuvonnan perusohjetta.

Jalostustoimikunnan yhteystiedot

Jalostustoimikunnan kokoonpanon löydät toimikunta osiosta. Siirry jalostustoimikunnan yhteystietoihin →

Anu Lappalainen
ELT, dos., pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri

Taustaa

Mäyräkoirahalvaus on kansanomainen termi välilevytyrälle, joka on yleinen kondrodystrofisten koirarotujen (esimerkiksi mäyräkoira, kiinanpalatsikoira, tiibetinspanieli, havannankoira ja coton de tulear) selkäkipujen ja halvausoireiden syy. Eniten sitä tavataan mäyräkoirilla, joilla taudin esiintyvyyden on arvioitu olevan 20 – 30 %.

Mäyräkoirilla selkänikamien välilevyt rappeutuvat jo hyvin nuorena. Vuoden iässä suurimmassa osassa välilevyistä nestemäinen, gelatiinista muodostunut sisäosa on korvautunut kollageenilla sekä rustolla, joka usein kalkkeutuu. Tällainen välilevy on normaalia alttiimpi tyrälle. Alttius välilevysairauteen on mäyräkoirilla perinnöllinen. Välilevytyrän yleisin paikka on viimeisten rintanikamien ja ensimmäisten lannenikamien välillä. Mäyräkoirien yleisin sairastumisikä on 4-5 vuotta. Sukupuolten välillä ei ole havaittu eroa sairastuvuudessa.

Oireet ja diagnoosi

Välilevytyrän oireet riippuvat tyräytymisen nopeudesta ja voimasta. Äkillisesti ja kovalla voimalla tyräytyvä välilevy aiheuttaa reaktion, jonka lopputuloksena on hermosolujen kuolema, mikä johtaa nopeasti kehittyvään vaikea-asteiseen halvaukseen. Kroonisissa, usein osittaisissa välilevyn uloimpien osien repeämissä tyräytyminen tapahtuu hitaasti ja pienellä voimalla. Selkäytimen hermosoluissa tapahtuu vaurioita, joiden määrä on suorassa suhteessa puristuksen asteeseen ja kestoon. Asennonkorjausreaktio (koira korjaa välittömästi jalan asennon, kun tassun yläpinta käännetään maata vasten) häviää ensin, koska sitä säätelevät isot hermosäikeet sijaitsevat selkäytimen ulkokerroksissa. Seuraavaksi vaurioituvat keskikokoiset, tahdonalaisia liikkeitä ja pinnallista kipua säätelevät säikeet ja viimeiseksi selkäytimen sisäosissa sijaitsevat pienet, syvää kiputuntoa säätelevät säikeet. Toipumisen aikana toiminnot palautuvat käänteisessä järjestyksessä. Halvausoireiden voimakkuus riippuu myös tyrän paikasta. Kaulan alueella selkäydinkanava on laajempi ja tyrän aiheuttama selkäytimen puristus on pienempi. Rinta- ja lannerangan alueen välilevytyrän oireet vaihtelevat kipukohtauksista täydelliseen molempien takajalkojen halvaantumiseen.

Selkäkivuista kärsivän koiran olemus on tyypillinen: se seisoo selkä köyryssä ja on haluton liikkumaan, hyppäämään tai kulkemaan portaissa. Syliin otettaessa se saattaa valittaa. Vatsalihakset ovat usein jännittyneet, vaikka kyseessä ei ole vatsaontelon alueen kipu. Hyvin usein koiralla on ollut kipuoireita jonkin aikaa ennen halvausoireita.

Halvauksen oireina havaitaan takajalkojen heikkoutta, jos neurologiset puutokset ovat lieviä. Vakavammissa tapauksissa takaraajojen tahdonalaiset liikkeet ovat heikentyneet tai puuttuvat. Vaikeimmissa tapauksissa ns. syvä kiputunto on poissa. Usein myös virtsaaminen vaikeutuu. Rakko on aivan täynnä ja sen puristaminen tyhjäksi voi olla hyvin vaikeaa.

Kaularangan välilevytyrä aiheuttaa usein hyvin voimakkaat kipuoireet: jokainen pienikin pään liike aiheuttaa kipua ja koira seisoo ja kävelee tyypillisesti pää matalalla ja kaula jäykkänä. Mahdolliset halvausoireet kohdistuvat yleensä sekä etu- että takajalkoihin.

Eläinlääkäri tekee diagnoosin esitietojen, kliinisten löydösten, neurologisen tutkimuksen, diagnoosi varmistetaan magneetti- tai tietokonetomografiatutkimuksen perusteella. Selän huolellisella tunnustelulla kipukohta on yleensä löydettävissä. Diagnoosi on yleensä helppo tehdä tapauksissa, joissa potilaalla on selviä halvausoireita. Syvän kiputunnon testaaminen on erittäin tärkeää ennusteen kannalta. Jalan refleksinomainen poisveto ei ole merkki siitä, että syvä kiputunto on olemassa, koiran täytyy ilmaista tuntemansa esimerkiksi vinkumalla, nostamalla päätään tai yrittämällä näykkäistä.

Konservatiivinen hoito

Konservatiivista eli ei-leikkauksellista hoitoa käytetään selkäkivuista kärsivillä potilailla, jos niillä ei ole halvausoireita. Leikkaushoitoa kuitenkin suositellaan, jos kipuoireet toistuvat. Konservatiivisessa hoidossa on tärkeintä lepo. Koira on laitettava 3-4 viikoksi täydelliseen häkkilepoon (näyttelyhäkkiin tai lentokuljetuslaatikkoon). Erilaiset aitaukset eivät yleensä takaa koiran paikallaan oloa, pikemminkin koirat niissä hyppivät aitaa vasten pyrkiessään pois. Potilas otetaan häkistä pois vain tarpeiden tekemisen ja hoitojen ajaksi. Häkin on oltava kuitenkin niin suuri, että koiralla on mukava olla ja se voi siinä kääntyä ja vaihtaa paikkaa. Levon tarkoituksena on antaa vauriokohdalle aikaa parantua: välilevymassa imeytyy pois selkäydinkanavasta ja repeämä paranee arpikudoksen muodostuksen kautta.

Kipulääkkeiden (tulehdus- ja hermokipulääkkeet ja) käyttö lisää koiran halua liikkua, mistä voi olla seurauksena oireiden dramaattinen paheneminen, ja siksi koira on pidettävä ehdottomassa levossa. Kipulääkkeiden annossuosituksia ja -aikoja ei saa ylittää. Akupunktiota voidaan käyttää hoidon tukena kivun hallinnassa.

Kirurginen hoito

Välilevytyrän leikkaushoidon tarkoituksena on välilevymassan poistaminen selkäydinkanavasta. Leikkauksessa poistetaan osa nikaman katosta tai seinämästä, jolloin välilevymassa saadaan poistettua selkäydinkanavasta. Selkäytimelle, joka usein on turvonnut välilevyn tyräytymisen seurauksena, jää enemmän tilaa välilevykanavassa. Leikkaushoidon etuna pidetään lyhyempää toipumisaikaa.

Jatkohoito

Halvaantuneet koirat hyötyvät suuresti erilaisista fysikaalisista hoidoista, joiden tulisi kuulua jokaisen kirurgisesti tai konservatiivisesti hoidetun koiran kuntoutusohjelmaan. Uinti on ihanteellinen kuntoutuksen muoto. Monilla halvaantuneilla koirilla takajalkojen motoriikka toimii hyvin, mutta jalkojen lihakset ovat liian heikot kantamaan painoa. Uidessa koira joutuu käyttämään jalkojaan ja veden hydrostaattinen paine tukee sitä. Yksi kirurgian eduista on se, että aktiivinen kuntoutus voidaan aloittaa melkein heti leikkauksen jälkeen, kun taas ei-kirurgisesti hoidetuilla potilailla joudutaan odottamaan muutamia viikkoja.

Halvaantuneilla koirilla on hyvin usein virtsaamisongelmia, koska virtsaputken sulkijalihasten jännitys lisääntyy, ja rakon tyhjentämisestä onkin huolehdittava. Neurologisista virtsaamisongelmista kärsivillä koirilla on usein virtsatietulehduksia. Oireita ei välttämättä huomaa, ja siksi virtsa on syytä tutkia säännöllisesti.

Ennuste

Välilevytyrän ennuste riippuu neurologisten oireiden vakavuudesta ja kestosta sekä valitusta hoitomuodosta. Yleisesti ottaen ennuste on sitä parempi, mitä lievemmät oireet ovat. Konservatiivisen hoidon osalta ennuste on erittäin hyvä ensimmäistä kertaa kipuilevilla potilailla. Suuri osa koirista toipuu täydellisesti leikkaushoidon jälkeen toipumisajan vaihdellessa muutamasta päivästä muutamiin viikkoihin. Konservatiivisesti hoidettujen toipumisaika on pidempi, ja koirille jää useammin neurologisia puutteita. Leikkauksen pitäisi tapahtua heti, jos koiralta puuttuu syvä kiputunto, muilla nopea leikkaus nopeuttaa toipumista. Leikkauksen viivästyessä välielvytyrä myös saattaa pahentua ja ennuste heikkenee, jos syvä kiputunto katoaa.

Seuraavassa lyhyesti menettelyohjeet koiran halvaantuessa tai jos sillä on tai epäillään olevan selkäkipuja:

Laita koira häkkiin!
Vie koira eläinlääkäriin diagnoosin varmistamiseksi ja hoidon aloittamiseksi. Mitä pahemmat oireet ovat, sitä enemmän on hyötyä nopeasti tehdystä leikkauksesta.
Ilmoita tapauksesta koiran kasvattajalle ja mielellään myös jalostustoimikunnalle.

Mäyräkoirien PEVISA muuttuu 1.1.2025, selkäkuvaus pakolliseksi

Kennelliitto on hyväksynyt mäyräkoirien PEVISA-ohjelmat muutoksin.

Vuoden 2025 alusta alkaen jalostukseen käytettäviltä mäyräkoirilta vaaditaan virallinen selkäkuvaustulos eli IDD-lausunto ennen astutusta. Virallisen IDD-lausunnon saadakseen koiran tulee olla kuvaushetkellä vähintään 24 kk vanha, yläikärajaa ei ole (suositeltu kuvausikä on 24–42 kk).

Yli 8-vuotiaan selkäkuvaamattoman koiran jalostuskäyttö on mahdollista Kennelliiton normaalin PEVISA-poikkeuslupakäytännön mukaisesti.

Muutoin PEVISA-ohjelma on sama kuin vuodesta 2023 alkaen.

Muuttuvat PEVISA-ehdot koskevat pentueita, joissa astutus on tapahtunut 1.1.2025 tai sen jälkeen.

Mäyräkoirien PEVISA-ohjelma 1.1.2025-31.12.2029

Normaalikokoiset, kääpiöt ja kaniinit
• Jalostukseen käytettäville koirille tulee tehdä virallinen silmätutkimus ennen astutusta. Silmätutkimus ei saa olla astutushetkellä yli 24 kuukautta vanha. Vähintään vuoden iässä annettu virallinen silmätarkastuslausunto on voimassa 24 kuukautta. Alle vuoden ikäiselle koiralle annettu virallinen silmätarkastuslausunto on voimassa 12 kuukautta. Jalostuksesta poissulkevat sairaudet ovat: KAT perinnöllinen katarakta (kaihi), PRA verkkokalvon etenevä surkastuma sekä KER perinnöllinen keratiitti.
• Jalostukseen käytettävällä koiralla tulee olla virallinen selkälausunto (IDD-lausunto). Virallisen IDD-lausunnon saa koira, joka on kuvaushetkellä täyttänyt 24 kuukautta. Yli 8-vuotiaille koirille voidaan rotujärjestön puollon perusteella myöntää poikkeuslupa IDD-lausunnosta.
• Kääpiö- ja kaniinimäyräkoirilta vaaditaan lisäksi voimassa oleva polvitarkastuslausunto. Rekisteröinnin raja-arvo on polvilumpioluksaation aste 1. Polvituloksen 1 saanut koira voidaan parittaa vain tuloksen 0 saaneen koiran kanssa. Tutkittaessa koiran on oltava iältään vähintään 12 kk. Alle kolmen vuoden ikäiselle koiralle annettu lausunto on voimassa kaksi vuotta. Mikäli koira on tutkimushetkellä täyttänyt kolme vuotta, ei tutkimusta tarvitse uusia.

Rekisterinumeron jälkeen merkitään koiran kokoa osoittavat merkinnät: kääpiömäyräkoira = Z, kaniinimäyräkoira = K. Koiran väri on ilmoitettava rekisteröinnin yhteydessä. Kahden laikullisen (merlegeenin omaavan) koiran risteytys on kielletty. Seuraavia värimuunnoksia ei saa astuttaa toisella samanvärisellä eikä keskenään: laikullinen musta punaisin merkein (ent. musta laikullinen), laikullinen ruskea keltaisin merkein (ent. ruskea laikullinen), laikullinen punainen (ent. punainen laikullinen), laikullinen punainen, ruskea kirsu; laikullinen riistanvärinen, laikullinen ruskea riistanvärinen, laikullinen punakeltainen, laikullinen punainen riistanvärinen, laikullinen punainen riistanvärinen, ruskea kirsu. Karvanlaaturisteytykset ennen astutusta vahvistetulla poikkeusluvalla. Normaalikokoisen mäyräkoiran ja kääpiö- tai kaniinimäyräkoiran väliset kokoristeytykset ennen astutusta vahvistetulla poikkeusluvalla. Samaa karvanlaatua olevien kääpiö- ja kaniinimäyräkoiran yhdistelmiin ei tarvita poikkeuslupaa. Eri kokomuunnosta olevien vanhempien jälkeläiset rekisteröidään yhdistelmän suuremman vanhemman kokomuunnokseen. Muunnosten väliset siirrot ks. koirarekisteriohjeen kohta 5.3. Karvanlaadun osalta muutos voidaan tehdä Kennelliiton toimistossa omistajan ilmoituksen mukaan, kun koira on täyttänyt 9 kk. Kokomuunnos määräytyy rinnanympärysmitan perusteella. Muutos suurempaan kokomuunnokseen voidaan tehdä koiralle, jonka todetaan jo vähintään 9 kk iässä kuuluvan suurempaan kokomuunnokseen kuin mihin se on rekisteröity. Muutos pienempään kokomuunnokseen voidaan tehdä koiran täytettyä 15 kk. Ulkomaisia koiria koskeva poikkeus: Ulkomaiselle urokselle voidaan rekisteröidä kaksi pentuetta ja nartulle yksi pentue ilman PEVISA-ohjelman mukaisia tutkimustuloksia.

Yli 8-vuotiaiden jalostuskäyttö on mahdollista ilman IDD-lausuntoa poikkeusluvalla, tarkemmat ohjeet ja lomake poikkeusluvan hakemiseen löytyvät poikkeuslupasivulta.

PEVISA-ehdoista poikkeaminen yli 8-vuotiaiden koirien osalta on mahdollista hakemalla yhdistelmälle poikkeuslupaa IDD-lausuntovaatimuksesta poikkeamiseksi. SML:n jalostustoimikunta antaa lausunnon siitä, täyttyvätkö yhdistelmässä JTO:n terveyttä koskevat suositukset, ja lähettää lausunnon Kennelliittoon. Kyseessä on normaali poikkeuslupamenettely, sillä Kennelliitto edellyttää PEVISA-ohjelmasta poikkeavien yhdistelmien kohdalla rotujärjestön lausuntoa. Poikkeuslupa on voimassa vasta Kennelliiton vahvistuksen jälkeen, ja se pitää olla haettuna ja myönnettynä ennen astutusta.

Poikkeusluvat käsitellään yhdistelmäkohtaisesti huomioiden yhdistelmän vanhempien ja niiden lähisuvun ja aiempien jälkeläisten terveysnäyttö. SML ei puolla poikkeuslupaa, jos suositeltu enimmäisjälkeläismäärä ylittyy tai jos parituskumppanin kuvaustulos on enemmän kuin K7. Suositeltu enimmäisjälkeläismäärä lasketaan neljän edellisen vuoden rekisteröintimääristä, ja se päivitetään vuosittain. 31.12.2024 mennessä haettuihin poikkeuslupiin käytetään vuoden 2024 jälkeläisrajoja.

● Pitkäkarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira: 53 pentua
● Pitkäkarvainen mäyräkoira: 48
● Lyhytkarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira: 50
● Lyhytkarvainen mäyräkoira: 60
● Karkeakarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira: 46
● Karkeakarvainen mäyräkoira: 90

Mäyräkoirien PEVISA-ohjelma 1.1.2023 - 31.12.2024

Normaalikokoiset, kääpiöt ja kaniinit

Jalostukseen käytettäville koirille tulee tehdä virallinen silmätutkimus ennen astutusta.
Silmätutkimus ei saa olla astutushetkellä yli 24 kuukautta vanha. - Vähintään vuoden iässä annettu virallinen silmätarkastuslausunto on voimassa 24 kuukautta. Alle vuoden ikäiselle koiralle annettu virallinen silmätarkastuslausunto on voimassa 12 kuukautta.
Jalostuksesta poissulkevat sairaudet ovat: KAT perinnöllinen katarakta (kaihi), PRA verkkokalvon etenevä surkastuma sekä KER perinnöllinen keratiitti.
Kääpiö- ja kaniinimäyräkoirilta vaaditaan lisäksi voimassa oleva polvitarkastuslausunto.
Rekisteröinnin raja-arvo on polvilumpioluksaation aste 1. Polvituloksen 1 saanut koira voidaan parittaa vain tuloksen 0 saaneen koiran kanssa.
Polvitutkimushetkellä koiran tulee olla täyttänyt 12 kuukautta. Alle kolmen vuoden ikäiselle koiralle annettu polvilumpioluksaatiolausunto on voimassa kaksi vuotta. Mikäli polvet on tarkastettu koiran täytettyä kolme vuotta, ei tutkimusta tarvitse enää uusia.

PEVISA:an muutos vuoden 2023 alusta alkaen

Vuoden 2023 alusta alkaen keratiitti on jalostuksesta poissulkeva silmäsairaus kaikilla mäyräkoiraroduilla. Kääpiö- ja kaniinimäyräkoirilla polvilumpioluksaatiotutkimus on edelleen pakollinen ja siihen tulee uutena seuraavat rajoitukset:
-jalostukseen ei saa käyttää koiraa, jolla on polvilumpioluksaation aste 2 tai huonompi
-koira, jonka polvilumpioluksaatiotutkimuksen tulos on 1/1, 0/1 tai 1/0, voidaan parittaa vain 0/0-polvisen kumppanin kanssa.

Muuttuneet PEVISA-ehdot koskevat pentueita, jotka syntyvät 1.1.2023 tai sen jälkeen tapahtuneista astutuksista.

Nina Menna asiantuntijaeläinlääkäri

Mitä epilepsia on?

Epilepsia on toistuvia kouristuskohtauksia aiheuttava aivojen sähköisen toiminnan häiriö, joka aiheutuu yksilön aivosolujen ajoittaisesta ylireagoinnista johonkin ihan tavalliseen ärsykkeeseen. Joissakin tapauksissa häiriöön on syynä aivovamma tai – vaurio.

Miten diagnoosiin päästään?

Kohtauksiin voi olla monia syitä, kuten sydämen toiminnan häiriöt, aineenvaihduntasairaudet (esim. sokeritauti), kalkkikramppi, alhainen verensokeri ja erilaiset tulehdussairaudet, jotka johtavat aivojen tai aivokalvojen tulehdukseen. Krampin voivat myös aiheuttaa maksan ja munuaisten toiminnanvajaus, erilaiset myrkytykset, kasvaimet päässä ja ulkoiset tai sisäiset vammat, jotka ovat kohdistuneet päähän, hapen puute, sekä synnynnäiset muut syyt kuten mm. vesipää. Koiran vanhetessa voi myös esiintyä verenkiertohäiriöitä. Nämä syyt aiheuttavat hankitun epilepsian, joka ei ole perinnöllistä. Toki esim. maksan toiminnanvajaus voi johtua jostakin perinnöllisestä sairaudesta.

Miten epilepsia tunnistetaan?

Ensimmäinen kohtaus tulee useimmiten nuorena, ½ - 5 –vuotiaana, mutta tauti voi puhjeta myös vanhemmalla iällä, jolloin ei kuitenkaan ole todennäköisesti kyseessä idiopaattinen eli itsesyntyinen epilepsia. Kohtaus kestää tavallisesti 1-2 minuuttia, mutta voivat kestää myös 5-10 minuuttia tai harvoin kauemmin. Tyypillisessä kohtauksessa koira makaa kyljellään ja vetää kouristusenomaisesti päätään ja jalkojaan suoriksi sekä tekee välillä nykiviä liikkeitä jaloillaan. Koira voi mennä joko kokonaan tai osittain tajuttomaksi ja saattaa ulostaa tai virtsata alleen. Koira voi myös äännellä hallitsemattomasti. Tavallisemmin kohtaus tulee koiran ollessa levossa. Kohtaus on usein epämiellyttävämpi omistajalle kuin koiralle. Kohtauksen aikana koira ei tunne kipua. Ennen kohtausta koira saattaa käyttäytyä oudosti, olla levoton, hakeutua ihmisen seuraan tai vetäytyä, olla epänormaalin janoinen - jokaisella koiralla on omat yksilölliset oireensa. Kohtauksen jälkeen koira on väsyneen tuntuinen. Eläinlääkäri päättää yhdessä omistajan kanssa hoidon aloittamisesta. Yleensä lääkitys on syytä aloittaa, kun kohtauksia tulee muutaman viikon välein, saman päivän aikana useita kohtauksia tai ne kestävät yli 5-10 minuuttia. Jokainen koira reagoi hoitoon yksilöllisesti. Hoidon tavoitteena on kohtausten hallitseminen, mutta se ei aina ole mahdollista. Tuloksellisena hoitona voidaan pitää, että kohtauksia tulee harvemmin, ne ovat lievempiä ja niiden kesto lyhenee. Kokonaan epilepsiasta ei voi parantua, joten lääkitys on elinikäinen. Vaikka koira olisi lääkityksen aikana lähes oireeton, ei lääkkeen annosta saa mennä omin päin muuttamaan eikä sitä saa lopettaa. Oireet palaavat pian lopettamisen jälkeen. Epilepsia ei myöskään pahene ajan kuluessa eikä tee koirasta toimintakyvytöntä, eikä vaikuta koiran älykkyyteen. Sairauden paheneminen voi johtua siitä, että toistuvat voimakkaat kohtaukset, joita ei ole saatu lääkityksellä hallintaan, vaurioittavat vähitellen aivoja tai koiralla on jokin muu etenevä syy kohtauksiin (esim. aivokasvain).

Ennen eläinlääkärille menoa

Kirjaa ylös: Kohtausten esiintymistiheys, kesto, mitä koira tekee ja miltä koira näyttää kohtausten aikana, millaisessa tilanteessa kohtaus tuli, oliko koiralla juoksu ja mieti koirasi historia (onko muita selitettäviä tekijöitä).

Syyt iän mukaan

pentu alle 6 kk

todennäköisesti synnynnäinen syy

nuori koira 6 kk –5 v

todennäköisesti itsesyntyinen epilepsia

vanhempi koira yli 5v

todennäköisesti kasvain tai vamman jälkitila

Periytyminen ja ohjeet kasvattajalle

Epilepsian esiintyminen vaihtelee voimakkaasti roduittain ja populaatioittain. Keskimääräinen esiintyminen on kaikilla koirilla noin 0,5- 1 % luokkaa, mutta esim. Tanskan labradorinnoutajapopulaatiossa esiintyminen on yli 3 %. Periytymismekanismi ei ole tiedossa ja rotukohtaisia eroja on todennäköisesti olemassa. Polygeenistä resessiivistä periytymismallia pidetään monella rodulla todennäköisimpänä, mutta ominaisuuteen saattaa liittyä jonkinlainen sukupuoleen sitoutuminen, sillä urokset sairastuvat narttuja useammin. Tutkimuksissa on todettu, että jos yhdistetään kaksi sairasta koiraa, on syntyvistä pennuista sairaita 40–100%. Koska periytymismekanismi voi vaihdella rodusta toiseen, on tapausten vähentämiseksi ehdotettu seuraavia jalostusohjeita: Jalostukseen ei käytetä koiria, joiden jälkeläisillä tai sisaruksilla on epilepsia. Riskilinjojen ja riskikoirien yhdistämistä on vältettävä. Jos perheessä on kaksi tai useampi koira on, on syytä pitää epilepsiaa sairastava koira erillään muista, silloin kun omistaja ei ole paikalla. Omituisesti käyttäytyvä koira voi laukaista perheen muissa koirissa aggressiivisen reaktion ja epileptikko voi tulla kohtauksensa lisäksi pahasti riepotelluksi. Epileptikon ympäristöstä on myös hyvä poistaa sellaiset esineet, joihin se voi hallitsemattomasti krampatessaan satuttaa itsensä. Sitä ei tule koskaan jättää asunnon toiseen kerrokseen, jollei portaissa ole putoamisen estävää estettä.

Vuosikirjoissa havaituista asiavirheistä voi ilmoittaa sähköpostiin.Vuosikirjat on ladattavissa pdf-kirjoina alla olevien linkkien kautta. Halutessanne on mahdollista tilata em. pdf-listaukset tallennettuina usb-muistitikulle SML:n sähköpostiosoitteesta vuosikirjat@mayrakoiraliitto.fi. Muistitikusta ja lähetyksestä veloitetaan tarvike- ja postituskulut.

Vuosikirjoissa havaituista asiavirheistä voi ilmoittaa sähköpostiin vuosikirjat@mayrakoiraliitto.fi.

Musta juovikkain merkein

a^ta^tB-E- k^br-

Tuntomerkit: Kuten musta punaisin merkein, mutta punaiset merkit ovat juovikkaat brindlegeenin vaikutuksesta.

Vanhemmat: Vähintään toinen vanhemmista on juovikas, molemmat vanhemmat kantavat merkkivärisyyttä.

Jälkeläiset: Kaikki jälkeläiset kantavat merkkivärisyyttä. k^br -alleelin suhteen eriperintäisen jälkeläisistä teoreettisesti puolet perii juovikkuuden.

Ruskea juovikkain merkein

a^ta^tbbE- k^br-

Tuntomerkit: Kuten ruskea keltaisin merkein, mutta merkit ovat juovikkaat brindlegeenin vaikutuksesta.

Vanhemmat: Vähintään toinen vanhemmista on juovikas, molemmat vanhemmat kantavat merkkivärisyyttä.

Jälkeläiset: Kaikki jälkeläiset kantavat merkkivärisyyttä. k^br -alleelin suhteen eriperintäisen jälkeläisistä teoreettisesti puolet perii juovikkuuden.

FCI:n ulkopuolisissa maissa mäyräkoirilla esiintyy myös värejä, jotka eivät ole FCI:n rotumääritelmässä hyväksyttyjä. Yksi näistä on cream. Aiemmin luultiin, että kyseessä olisi C-lokuksen alleelit, jotka vaikuttavat feomelaniinin intensiteettiin. Nyt tiedetään, että näillä ei ole asiaan vaikutusta, joten kyseessä on mahdollisesti I-lokuksen alleelit. Joka tapauksessa kyse on siis alleeleista, jotka vähentävät feomelaniinin muodostusta haalistaen karvan kermanväriseksi. Eumelaniinin tuotantoon niillä ei ole vaikutusta.

Sinisen ja isabellanvärin saa aikaan diluutio eli laimentuminen. D-lokuksessa sijaitsevat alleelit vaikuttavat sekä eumelaniinin että feomelaniinin tiheyteen karvassa. Dominoiva D-alleeli tuottaa tiheän pigmentin ja siten normaalin värin. Resessiivinen d-alleeli aikaansaa samaperintäisenä eumelaniinin haalistumisen siniseksi tai hopeansävyiseksi ruskeaksi. Musta siis laimenee siniseksi ja ruskea liilaksi eli isabellanväriseksi. Diluution vaikutus feomelaniiniin on vähäinen. Punainen väri saattaa himmentyä kanelinväriseksi, mutta vaikutusta on vaikea havaita paljain silmin. Sinisellä koiralla kirsu ja kynnet ovat siniharmaat. Isabellanvärisellä eli liilalla koiralla kirsu ja kynnet ovat punertavat. Silmät ovat keltaiset, yleensä vaaleammat kuin ruskeilla (bb) koirilla.

S-sarjan alleelit aikaansaavat valkolaikullisuuden. Dominoiva S-alleeli tuottaa samaperintäisenä normaalin värin. Näillä yksilöillä valkoista voi esiintyä vain pieninä laikkuina rinnassa tai käpälissä. S-alleeli dominoi epätäydellisesti s^p-alleelia, mikä tarkoittaa sitä, että Ss^p yleensä ilmentää jo jossain määrin valkoista. Valkolaikullisuus näkyy aina ensin hännän päässä, kuonon kärjessä, käpälissä ja rintalastan kärjessä. Siitä se leviää peittämään kuonon ja otsan, rinnan etupuolen, jalkojen alaosan ja hännän kärjen muodostaen irlanninkirjavuudeksi kutsutun värikuvion. Seuraavaksi se leviää ympäri edestä niskan taakse ja kiipeää jaloissa ja hännässä ylös. Piebald-kuvioisella koiralla s^ps^p vain pää, selkä ja hännän tyvi voivat olla yhä värilliset. Seuraavana vuorossa on selän väritys ja sitä seuraa hännän tyvi, sitten naaman merkit. Korvat säilyvät aina värillisinä, ellei koirassa ole hyvin suurta määrää valkoista. Yleisesti korvat ovat koiran viimeiseksi valkoiseksi muuttuva osa. Vielä ei tunneta irlanninkirjavuuden aikaansaavaa geeniä eikä sitä, kuuluuko se edes S-sarjaan. Se on joka tapauksessa paljon harvinaisempi kuin s^p ja sitä esiintyy vain joillakin roduilla.

a^ya^wbbE-Mm

Laikullisten koirien kohdalla on muistettava, että kahden laikullisen yhdistäminen on kiellettyä eikä pentuja rekisteröidä. Koiran periessä merlegeenin eli laikullisuuden molemmilta vanhemmiltaan (MM), sillä on suurentunut riski erilaisiin kuulon kehityshäiriöihin.

Tuntomerkit: Muutoin kuten laikullinen punainen riistanvärinen, mutta pigmentti on ruskea. Kirsu ja kynnet ovat ruskeat ja laikut erottuvat vieläkin heikommin kuin mustapigmenttisellä koiralla.

Vanhemmat ja jälkeläiset, ks. laikullinen punainen riistanvärinen ja ruskea riistanvärinen.

a^ya^wB-E-Mm

Tuntomerkit: Laikullisella punaisella riistanvärisellä koiralla karvat ovat väriltään vyöhykkeisiä kuten punaisella riistanvärisellä koiralla. Sen lisäksi se on merlegeenin vaikutuksesta laikuttunut, joskin laikut näkyvät melko heikosti, koska ne ilmenevät eumelaniinissa ja punaisen riistanvärisen koiran karva on suureksi osaksi feomelaniinia.

Vanhemmat: Laikullisen punaisen riistanvärisen koiran vanhemmista toisen täytyy olla laikullinen punainen tai laikullinen punainen riistanvärinen ja toinen on jokin riistanväreistä (punainen riistanvärinen, ruskea riistanvärinen tai tavallinen riistanvärinen) tai sitten toinen vanhemmista on punainen tai punainen riistanvärinen ja toinen on laikullinen riistanvärinen, laikullinen punainen riistanvärinen tai laikullinen ruskea riistanvärinen.

Jälkeläiset: Ks. laikullinen punainen, punainen riistanvärinen ja laikullinen riistanvärinen.