Suomen Mäyräkoiraliitto SML ry - Harrastukset - Terrierien ja mäyräkoirien vesiriistakoe

Yleistä

Terrierien ja mäyräkoirien vesiriistakokeen tarkoituksena on todeta luolakoirien taipumukset vesilinnun metsästyksessä. Kokeessa selvitetään koiran halu hakea, noutaa ja jäljestää vesiriistaa. Kokeeseen saavat osallistua kaikki ne rodut, joilla on osallistumisoikeus LUT- ja LUME kokeisiin. Sekä lisäksi rodut joille Kennelliitto on anomuksesta erikseen myöntänyt osallistumisoikeuden. Kokeeseen osallistuvan koiran tulee olla täyttänyt 9kk ja sen täytyy olla tunnistusmerkitty. Koira saa kilpailla ilman näyttelytulosta kunnes se on saavuttanut yhden Veri-1 palkinnon. Koira saavuttaa käyttövalionarvon ( KVA-VERI ) kun se on saanut kolme kertaa Veri-1 palkinnon vähintään kahdelta eri ylituomarilta.

Kokeen kulku

Koe alkaa ylituomarin puhuttelulla ja suoritusjärjestyksen arpomisella. Kunkin koiran koesuoritus koostuu kolmesta koe-erästä, joiden alkamisesta ja loppumisesta koetuomari ilmoittaa koiran ohjaajalle. Kokeessa kaikki koirat arvostellaan samoin rodusta riippumatta. Jos koiran koesuorituksen aikana sattuu kohtuuton häiriö, kuten ukkosmyrsky, ylituomari voi keskeyttää suorituksen ja antaa koiralle mahdollisiúuden uuteen suoritukseen.

Haku kaislikosta ilman lintua

Hyvän vesiriistakoiran täytyy hakea kaislikosta ja vedestä myös ilman riistan hajua. Jokaista koiraa kokeillaan ensin ilman riistaa kaislikossa ja vedessä. Koiran on oltava ohjattavissa ja osoitettava tottelevaisuutta siten, että koiralta vaaditaan haku haulikon kantaman päässä. Koiraa saa kehottaa hakuun suullisesti tai käsimerkein käskyttämällä tai heittämällä kiviä, korkeintaan 4kpl. Kivien käyttö pudottaa suorituksessa annettavia pisteitä siten että osiosta maksimissaan 5 pistettä. Tiiviin kasvillisuuden aiheuttama vaikeus otetaan huomioon. Suoritusaika on korkeintaan 10 minuuttia. Täydet 10 pistettä saa koira, joka menee veteen yhdellä käskyllä ja hakee määrätietoisesti ja riittävän kaukaa. Koiran ohjauksen tulee olla kevyttä eikä kivien heittoon saa turvautua. Ilman pisteitä jää koira, joka ei suostu menemään ollenkaan veteen.

Nouto vedestä

Lintu heitetään ohjaajan ja koiran läheltä mahdollisimman kauas, koiralle uintikelpoiseen ruohikkoon niin, että koira näkee lennon. Haulikolla ammutaan samanaikaisesti koiran laukauksenkestävyyden toteamiseksi. Koiran on noudettava lintu ja luovutettava se ohjaajalle. Selvästi paukkuarka koira suljetaan kokeesta. Koiraa ei saa ohjata heittämällä kiviä. 10 pisteen suoritus edellyttää, että koira noutaa linnun määrätietoisesti ja nopeasti ja luovuttaa sen ohjaajalle. Laukauksen aikana on koiran pysyttävä paikoillaan. 0 pistettä saa työskentelystä joko kieltäytyvä tai riistaa raateleva taikka piilottava koira.

Jäljestäminen

Jälki tehdään koelinnulla, joka on kiinnitetty narulla parimetriseen keppiin. Jokaiselle koiralle tehdään oma ns. laahausjälki joka käydään heti jäljen tekemisen jälkeen. Lintua kuljetetaan jäljen tekijän sivulla. Koira tai ohjaaja eivät saa nähdä jäljen tekemistä. Koelintu sijoitetaan jäljen päähän koloon, syvennykseen tai pensaan alle. Jäljen alkukohta merkitään linnusta revityillä höyhenillä. Ohjaajalle näytetään jäljen alku ja suunta. Koira jäljittä joko irrallaan tai n. 6 metriä pitkässä jäljestysnarussa. Koe suoritetaan avoimessa maastossa niityllä tai metsässä, jossa aluskasvillisuus ei haittaa näkyvyyttä. Jäljen pituus on noin 150 metriä. Alussa on 20 metriä suoraa osuutta ja loppuosa jäljestä on loivan S kirjaimen muotoinen. Koiran tulee selvittää jälki sujuvasti ja joko tuoda riista tai ilmaista löytäneensä sen. Koeaika n. 10 minuuttia. 10 pisteen suoritus edellyttää, että koira irrallaan jäljittää riistan sujuvasti ja tuo sen viivyttelemättä ohjaajalle käteen. Kytkettynä jäljittävä koira voi saada korkeintaan 6 pistettä edellyttäen että koira jäljittää jälkitarkasti ilman hukkia linnulle. Jos riistaa ei löydy,tai irrallaan jäljestävä koira ei ilmaise tai nouda lintua, koira saa nolla pistettä.

Palkintosijat

1. palkinnon saa koira, jonka yhteispistemäärä on vähintään 21 pistettä. Jokaisesta osasuorituksesta täytyy saada vähintään 6 p.

2. palkinnon saa koira, jonka yhteispistemäärä on vähintään 15 pistettä. Jokaisesta osasuorituksesta täytyy saada vähintään 5 p.

3. palkinnon saa koira, jonka yhteispistemäärä on vähintään 9 pistettä. Jokaisesta osasuorituksesta täytyy saada vähintään 3 p.

LINKKEJÄ:

Terrierien ja mäyräkoirien vesiriistakoe - säännöt
Terrierien ja mäyräkoirien vesiriistakoe - arvostelulomake
Terrierien ja mäyräkoirien vesiriistakoe - koirakohtainen pöytäkirja
Ilmoittautuminen Terrierien ja mäyräkoirien vesiriistakokeeseen

25.5.2012 Luonnos järjestämisohjeeksi. Odottaa LUT-kollegion käsittelyä ja hyväksymistä.

1. Tarkoitus

Kokeen tarkoitus on edistää noutavien terrierien ja mäyräkoirien koulutusta, lisätä ja laajentaa rotukohtaisesti harrastajien määrää sekä tehdä tunnetuksi terrierien ja mäyräkoirien käyttöä vesilinnun metsästyksessä.

2. Kokeen järjestäminen

Luolakoirarotujen vesiriistamestaruuskokeessa noudatetaan SKL-FKK:n vahvistamia Terrierien ja mäyräkoirien vesiriistakokeen sääntöjä.

Luolakoirarotujen vesiriistamestaruudesta kilpaillaan yksipäiväisessä yksiluokkaisessa kokeessa, joka järjestetään vuosittain viimeisenä viikonloppuna ennen vesilintujen metsästyskauden aloitusta.

Mestaruuden saavuttaa korkeimpaan palkintosijaan oikeuttavan suurimman pistemäärän saanut koira. Tasatuloksessa mestaruuden voittaa koira, joka saa korkeimmat pisteet eri osa-alueista seuraavassa järjestyksessä: haku, nouto, jäljestäminen. Pisteiden ollessa edelleen tasan, kokeen ylituomari ratkaisee voittajan.

Kokeen järjestämisestä vastaavat rotua harrastavat yhdistykset yhdessä rotujärjestönsä kanssa seuraavasti: 2012 Suomen Mäyräkoiraliitto, 2013 Suomen Kettuterrierit, 2014 Suomen Saksanmetsästysterrierit jatkuen vuorovuosina. Koe on anottava Kennelliiton kulloinkin määräämänä aikana.

3. Arvosteleminen

Järjestävä yhdistys nimeää kokeen ylituomarin sekä toisen arvostelevan ylituomarin, jotka valitaan eri rotujärjestöistä. Kokeen ylituomarin tulee olla kokenut ja arvostelleen vähintään kaksi koetta molempina koetta edeltävinä vuosina. Koetoimikunta hyväksyy ylituomarit.

Koirat arvostelee kaksi eri ylituomaria, joista toinen toimii kokeen ylituomarina. Molemmat arvostelevat ylituomarit arvioivat koirat itsenäisesti jokaiselta kokeen osa-alueelta. Kokeen lopussa pidettävässä ylituomaripalaverissa lasketaan eri osa-alueiden pisteistä keskiarvo ja asetetaan koirat paremmuusjärjestykseen. Koiran ohjaaja ei osallistu ylituomaripalaveriin.

4. Osallistumisoikeus

Kokeeseen osallistuvan koiranohjaajan tulee olla jonkun luolakoirarotuja harrastavan rotujärjestön jäsen.

Kokeeseen kutsutaan edellisen vuoden mestarin lisäksi Suomen Mäyräkoiraliitto ry:n, Suomen Kettuterrierit ry:n ja Suomen Saksanmetsästysterrierit ry:n koirat, jotka ovat kilpailuvuonna voittaneet oman rotujärjestönsä vesiriistamestaruuden. Lisäksi kokeeseen voivat ilmoittautua koirat, jotka ovat kilpailuvuonna saavuttanut vähintään yhden VERI1-tuloksen. Kokeen enimmäiskoiramäärä on kahdeksan koiraa.

Koetoimikunta päättää kokeeseen kutsuttavat koirat, joiden valinnassa otetaan huomioon kolme koekäyntiä, joista yksi voi olla myös edelliseltä koevuodelta. Tasavertaisessa tilanteessa kokeeseen osallistuminen päätetään arpomalla.

5. Kokeeseen ilmoittautuminen

Koe on kutsukilpailu, johon ilmoittaudutaan kirjallisesti Suomen kennelliiton ohjeiden mukaisesti. Rotujärjestöt ilmoittavat järjestäjälle kokeeseen osallistuvat, oman vesiriistamestaruutensa voittaneet koirat ja näiden varakoirat vähintään kaksi viikkoa ennen koetta. Kokeen järjestäjä lähettää koirien omistajille kutsut kokeeseen. Rotujärjestöt voivat halutessaan maksaa ilmoittamiensa koirien osallistumismaksut, jotka ovat enintään 70 euroa/koira.

6. Kokeen talous

Kokeen taloudesta on vastuussa järjestävä rotujärjestö sekä järjestävä yhdistys. Kokeen talouden tukemiseksi voidaan koevuonna järjestää tukinäyttely, jonka yhtenä ryhmänä tulee olla joko terrierien tai mäyräkoirien FCI-ryhmä.

Edellä mainitut rotujärjestöt varaavat joka vuosi erikseen määrittelemänsä summan kokeen kulujen kattamiseen.

7. Muutokset

Muutokset tähän ohjeeseen valmistelee rotujärjestöjen alainen LUT-tuomarikollegio.

25.2.2018

1. Tarkoitus

Kokeen tarkoitus on edistää noutavien mäyräkoirien koulutusta, lisätä ja laajentaa rotukohtaisesti harrastajien määrää sekä tehdä tunnetuksi mäyräkoirien käyttöä vesilinnun metsästyksessä.

2. Kokeen järjestäminen

Mäyräkoirien vesiriistamestaruuskokeessa noudatetaan SKL-FKK:n vahvistamia Terrierien ja mäyräkoirien vesiriistakokeen sääntöjä.

Mäyräkoirien rotumestaruudesta kilpaillaan yksipäiväisessä yksiluokkaisessa kokeessa, joka järjestetään vuosittain viimeistään kahta (2) viikkoa ennen valtakunnallista koetta.

Rotumestaruuden saavuttaa korkeimpaan palkintosijaan oikeuttavan suurimman pistemäärän saanut koira. Tasatuloksessa mestaruuden voittaa koira, joka saa korkeimmat pisteet eri osa-alueista seuraavassa järjestyksessä: haku, nouto, jäljestäminen. Pisteiden ollessa edelleen tasan, kokeen ylituomari ratkaisee voittajan.

Kokeen järjestämisestä vastaavat Suomen Mäyräkoiraliitto jonkun siihen kuuluvan yhdistyksen kanssa.

3. Arvosteleminen

Järjestävä yhdistys nimeää kokeen ylituomarin, jonka Suomen Mäyräkoiraliiton veritoimikunta hyväksyy.

4. Osallistumisoikeus

Kokeeseen osallistuvan koiranohjaajan tulee olla Suomen Mäyräkoiraliiton jäsen.

Kokeeseen kutsutaan edellisen vuoden mestari. Lisäksi kokeeseen voivat ilmoittautua koirat, jotka ovat kilpailuvuotena tai edellisenä vuotena saavuttaneet vähintään yhden VERI1-tuloksen. Kokeen enimmäiskoiramäärä on kahdeksan (8) koiraa.

Saavutetut pisteet ratkaisevat osallistumisjärjestyksen.. Tasavertaisessa tilanteessa kokeeseen osallistuminen päätetään arpomalla.