Mäyräkoirilla tavataan kahta retrogeeniä, jotka molemmat ovat ainakin lähes fiksoituneet eli niitä on mäyräkoirista valtaosalla. Retrogeenit ovat ylimääräisiä kopioita kasvutekijägeeneistä ja ne sijaitsevat kromosomeissa 12 ja 18. Ne molemmat aiheuttavat lyhytjalkaista ulkomuotoa, yhdessä esiintyessään enemmän kuin kumpikaan yksistään. Kromosomin 12 retrogeeni lyhentää koiran jalkoja vähemmän kuin kromosomin 18 retrogeeni, mutta on lisäksi riskigeeni välilevysairaudelle. Välilevysairauden riskiä lisää jo yksi kopio kromosomin 12 retrogeenistä. Suomalaisista mäyräkoirista ei ole tehty kattavaa kartoitusta retrogeenien esiintyvyydestä, mutta todennäköisesti yli 95 % suomalaisista mäyräkoirista omaa nämä molemmat retrogeenit sekä isältä että emältä perittynä eli samaperintäisenä.

Vielä julkaisemattomassa suomalaistutkimuksessa on kuitenkin löydetty mäyräkoiria, jotka kantavat kromosomissa 12 normaalialleelia, ja jopa samaperintäisiä normaalialleelisia mäyräkoiria tiedetään Suomessa syntyneen. Koska kromosomin 12 retrogeenin tiedetään lisäävän välilevysairauden riskiä merkittävästi, yksi keino vaikuttaa mäyräkoirien selkäterveyteen olisi pyrkiä lisäämään normaalialleelisten koirien osuutta rodussa.

Näin ollen ”normaaligeenisiä” mäyräkoiria olisi hyvä käyttää jalostuksessa suunnitellusti ja maltillisesti, muutkin jalostuksessa huomioitavat seikat muistaen. Koska ”normaaligeenisiä” on mäyräkoirissa hyvin vähän, selkäsairausriskin pienentäminen ei voi perustua yksin ”normaaligeenisten” etsimiseen ja laajamittaiseen käyttöön, koska tällöin geenipoolin huomattavan kaventumisen riski erittäin suuri. Koska koiran raajojen pituus ei määräydy yksin kromosomin 12 perusteella, normaalialleeli ei ratkaisevasti vaikuta koiran ulkonäköön, vaikka raajat voivatkin olla hieman pidemmät.

Kattavasti tietoa retrogeeneistä ja niiden vaikutuksista koiran terveyteen MMT, jalostusagronomi Katariina Mäen kotisivuilla.

Suositukset CDDY-retrogeenin statuksen huomioimiseen jalostuksessa

CDDY-retrogeenillä tarkoitetaan kromosomissa 12 sijaitsevaa FGF4-kasvutekijägeenin ylimääräistä kopiota, joka aiheuttaa kondrodystrofiaa ja jonka tiedetään olevan yhteydessä välilevykalkkeumien määrään ja sitä kautta välilevysairauden riskiin. Geenitestillä voidaan selvittää, onko koiralla tämä välilevysairauden riskiä lisäävä retrogeeni.

Kussakin geenissä on kaksi alleelia eli geenimuotoa, joista toinen peritään toiselta vanhemmalta ja toinen toiselta. Kukin periyttää edelleen omille jälkeläisilleen vain jomman kumman näistä kahdesta muodosta. Geenimuotojen yhdistelmää kutsutaan genotyypiksi. Genotyyppien erilaisuus aiheuttaa vaihtelua geenin tuottamaan ominaisuuteen, eli tässä tapauksessa vaihtelua välilevyjen rappeutumisasteeseen ja edelleen sairastumisriskiin.

Valtaosalla mäyräkoirista retrogeenistatus on CDDY/CDDY, mikä tarkoittaa, että koiralla on kummassakin alleelissa retrogeeni ja se voi periyttää vain sairastumisriskiä lisäävän retrogeenin CDDY jälkeläisilleen. Status N/N tarkoittaa, että koiralla ei ole lainkaan retrogeeniä vaan kummassakin alleelissa on normaalimuoto N, ja se voi periyttää jälkeläisilleen vain sitä. Normaalimuotoa kantavan koiran statusta merkitään N/CDDY, tällainen koira voi periyttää jälkeläisilleen joko N- tai CDDY-geenin. Pienellä osalla mäyräkoirista tavataan N-muotoa geenistä (jäljempänä N-geeni), ja jalostuksessa tavoitteena on säilyttää tällaiset koirat jalostuskäytössä, jotta parempaan selkäterveyteen suotuisasti vaikuttava normaali geeni yleistyisi mäyräkoiraroduissa.

Taulukko. Jälkeläisvaihtoehdot N/CDDY-yhdistelmissä. Jos koira on samaperintäinen (N/N tai CDDY/CDDY, se periyttää jälkeläisilleen vain yhdenlaista alleelia. Eriperintäinen (N/CDDY) voi periyttää joko N- tai CDDY-alleelin, jolloin teoreettisesti puolet jälkeläisistä saa N:n ja puolet CDDY:n.

Jalostuksen tavoitteena tulisi olla N-geenin säilyttäminen ja sen leviäminen mahdollisimman moniin sukulinjoihin useiden sukupolvien aikana ilman, että rodun geneettistä monimuotoisuutta kavennetaan. Geenitestiin perustuvan jalostuksen rinnalla jatketaan jalostusta myös CDDY/CDDY-koirilla valitsemalla matalan K-luvun yksilöitä jalostukseen. Selkäkuvauksiin perustuvassa jalostuksessa kannattaa huomioida myös selkäindeksi, joka on sitä korkeampi mitä pienempiä kalkkeutumalukuja suvussa esiintyy. Sairastumisriskiin vaikuttaa useampi geeni tunnetun CDDY:n lisäksi, joten terveitä linjoja kannattaa vaalia retrogeenistatuksesta riippumatta. Samalla tulee huomioida roduissa esiintyvät muut perinnölliset sairaudet ja niiden leviäminen. Huomionarvoisia N-geenisiin linjoihin liittyviä sairauksia tällä hetkellä ovat pitkäkarvaisten pienoismäyräkoirien kaihi ja lyhytkarvaisten normaalikokoisten pes varus. Jalostuksessa terveys on keskeisellä sijalla kokonaisuutena; vaikka koiralla olisi N-geeni, se tulee edelleen sulkea pois jalostuksesta, mikäli luonne tai muu terveystilanne niin edellyttää.

N/CDDY voi periyttää jälkeläisilleen joko N- tai CDDY-muodon, ja näiden välillä voi olla huomattavaa vaihtelua selkäkuvaustuloksessa koiran perimästä riippuen myös siten, että matalakalkkeumainen koira voi saada korkeakalkkeumaisia jälkeläisiä. Matala K-luku selkäkuvauksessa ei ole yksistään N-muodon vaikutusta, se voi olla myös CDDY/CDDY-koiralla.

• CDDY-retrogeenin normaalimuotoa tulisi pyrkiä levittämään rotuun yhdistämällä N/CDDY ja N/N CDDY/CDDY:n kanssa.
• Jos samassa pentueessa on useita N/CDDY- tai N/N-sisaruksia, on parempi käyttää jalostukseen useampaa yksilöä kohtuullisesti kuin yhtä yksilöä paljon. Yksittäisten yksilöiden liikakäyttöä tulee välttää – erityisesti nuoria uroksia, joiden terveydestä vanhemmalla iällä ja periyttämisestä ei vielä tiedetä.
• Perinnöllisen monimuotoisuuden ylläpitämiseksi pyritään mahdollisimman moniin eri sukuisiin yhdistelmiin
• Kaikissa yhdistelmissä, joissa ainakin toinen vanhemmista on N/CDDY, pennut tulisi geenitestata ennen luovutusta.
• N/CDDY- ja N/N-koirat tulisi pyrkiä pitämään jalostuskäytön ulottuvilla ja pennunostajia tulisi informoida koirien jalostuksellisesta merkityksestä.
• Geenitestausta kannattaa tehdä erityisesti sellaisissa suvuissa, joissa koiran selkäkuvaustulos on K0-K2 tai N-koiria on taustalla. Myös vanhempia koiria kannattaa testata, jotta niiden mahdollisiin jälkeläisiin osataan kohdistaa testausta.

Rotumuunnosten väliset risteytykset

Rotumuunnosten välisissä risteytyksissä (koko- ja karvanlaaturisteytykset) tarvitaan rotujärjestöltä haettava lausunto puollosta, joka lähetetään Kennelliittoon. Voimassa olevat poikkeusluvan ehdot löytyvät täältä. Rotumuunnosristeytysten kautta on mahdollista saada lisättyä CDDY-retrogeenin normaalimuotoa toisiin rotumuunnoksiin. Kun suunnittelee rotumuunnosten välisiä risteytyksiä, tulee selvittää kattavasti ja laajasti vieraan suvun hyvät ja huonot puolet. 

Kokomuunnosten välinen risteytys

Normaalikokoisten- ja pienoismäyräkoirien välisissä risteytyksissä pennut rekisteröidään normaalikokoisiksi. Kokomuunnosten väliset risteytykset ovat sallittuja paitsi kaniininarttua ei saa astuttaa normaalikokoisella uroksella.

Normaalikokoisiksi rekisteröityjä kääpiökokoisiksi jääneitä koiria voi siirtää rodusta toiseen rotusiirron kautta. Tämä on mahdollista, kun koira täyttää 15 kuukautta. Kääpiöiksi rekisteröityjä normaalikokoiseksi kasvaneita koiria voi siirtää rodusta toiseen kun koira on vähintään 9 kuukauden ikäinen.

Siirto rodusta toiseen voidaan tehdä koiranäyttelyssä virallisessa mittauksessa ennen rotuarvostelua tai muussa tilanteessa kahden tuomarin läsnäollessa. Ota yhteyttä rotujärjestön jalostustoimikuntaan, mikäli olet siirtämässä koirasi rotua ja et tiedä, miten toimia.

Karvanlaatujen välinen risteytys

Karvanlaatujen välisissä risteytyksissä pennut rekisteröidään ilmiasun mukaan. Myöhemmin tapahtuvissa karvanlaadun muutoksissa tarvitaan ulkomuototuomarin lausunto (Koirarekisteriohje kohta 5.4).

• Lyhytkarvaiset voidaan yhdistää karkea- tai pitkäkarvaisii
• Karkea- ja pitkäkarvaisia ei saa risteyttää keskenään.

Geenitestaus

Geenitestaussuosituksella yritetään löytää uusia N-geenin kantajia ja linjoja, joissa sitä esiintyy. CDDY-geenitestausta tekevät mm. Laboklin, Movet ja MyDogDNA. Rotujärjestöllä on sopimushinta Laboklin-laboratorion kanssa. Alennushinnan saamiseksi tulee käyttää SML:n kaavaketta, joka löytyy nettisivulta. Jos haluat koirasi tuloksen KoiraNettiin, muista tehdä terveystutkimuslähete Omakoirassa ennen näytteenottoa. Laboklinin Mäyräkoiraliiton kaavaketta käyttäneet saavat tuloksen suoraan Mäykkynettiin. Muissa testituloksissa lähetä tulos osoitteeseen: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen..  Ohjeet löydät täältä.

• Jos koiran selkäkuvaustulos on K0-K2, eikä vanhempia ole testattu, suositellaan se geenitestaamaan.
• Rotujärjestö tulee tekemään listan koirista, joiden sukulaisia suositellaan testaamaan.
• Kaikissa yhdistelmissä, joissa ainakin toinen vanhemmista on N/CDDY, pennut tulisi geenitestata ennen luovutusta

Geenitestit

Suomen Mäyräkoiraliitto on neuvotellut sopimushinnan Laboklin-laboratorion kanssa kromosomin 12 retrogeenin (CDDY) testistä. Käyttämällä SML:n lomaketta, CDDY-testin saa hintaan 41 euroa (normaalihinta Laboklinilla 62 euroa). Karkeakarvaisia mäyräkoiria (kaikki kokomuunnokset) varten on Laboklinilla myös 80 euroa maksava testipaketti, joka sisältää CDDY-testin lisäksi osteogenesis imperfecta (OI) -testin ja crd/cord2-muodon PRA-testin. Mäyräkoiraliiton lomaketta käyttäen SML saa testin tuloksen suoraan Laboklinilta ja julkaisee sen MäykkyNet-tietokannassaan, eikä omistajan tarvitse erikseen ilmoittaa tulosta SML:lle.

Kennelliitto on alkanut heinäkuussa 2023 julkaista mäyräkoirien geenitesteistä CDDY-testien tuloksia. Tulokset menevät Kennelliitosta tilattavan lähetteen kautta myös Kennelliiton KoiraNet-jalostustietojärjestelmään. Kennelliitto tallentaa CDDY-testien tuloksia Laboklinin lisäksi Movet-laboratorion tekemistä testeistä. Lisätietoa Kennelliiton lähetteen tilaamisesta ja vielä rekisteröimättömän pentueen testaamisesta Kennelliiton kotisivuilla: Kennelliiton geenitestausohje

Huom! SML:n sopimalla hinnalla testit saa Laboklinilta vain käyttämällä SML:n tutkimuslomaketta! Testin voi tehdä niin joukkonäytteenotossa kuin minkä tahansa eläinlääkärikäynnin yhteydessä otetusta näytteestä.

Ohjeet CDDY-geenitestiä varten Laboklinilta SML:n hinnalla

1. Tilaa ilmaiset näytteenotto- ja lähetystarvikkeet Laboklinin Suomen toimistolta: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.. Jos eläinlääkärisi käyttää Laboklinin palveluita, saat häneltä kaiken tarvittavan näytteenoton yhteydessä. Näytteen voi ottaa mihin tahansa vastaavaan 1 ml EDTA-putkeen, sen ei tarvitse olla Laboklinin lähettämä.
2. Eläinlääkäri/virallinen näytteenottaja ottaa näytteen ja tarkistaa samalla eläimen tunnisteen.
   Jos haluat CDDY-testin tuloksen näkyviin Kennelliiton KoiraNet-jalostustietojärjestelmään, kerro tästä näytteenottajalle, jotta hän voi merkitä koiran tietoihin, että on ottanut näytteen. Tee koiralle tutkimuslähete OmaKoiran kautta (Tutkimuslähetteet - Tilaa uusi tutkimuslähete - Valitse koira, josta näyte on otettu - DNA-tutkimukset - Kondrodystrofia (CDDY)). Lähete maksaa 2 euroa/koira.
3. Täytä tutkimuslomake huolellisesti tekstaten. Käytä Mäyräkoiraliiton tutkimuslomaketta ja siinä mainittua tutkimusnumeroa!
4. Postita näyte Laboklinin Suomen toimistoon: LABOKLIN, tunnus 5017015, 01006 vastauslähetys, josta näytteet lähetetään päivittäin kuriirikuljetuksena Saksaan Laboklinin laboratorioon.
   Jos kyse on joukkonäytteenottotilaisuudesta, kysy tilaisuuden järjestäjältä, lähettääkö tämä kaikki samassa tilaisuudessa otetut näytteet kerralla eteenpäin.
5. Laboklin analysoi näytteen ja saat tulokset sähköpostitse (halutessasi myös postitse).
   Tulos menee Laboklinilta suoraan myös Mäyräkoiraliitolle, kun on käytetty Mäyräkoiraliiton tutkimuslomaketta. Jos olet valinnut tuloksen tallennuksen myös Kennelliiton KoiraNet-järjestelmään, Laboklin tallentaa sen sinne suoraan. Kun käytät Mäyräkoiraliiton tutkimuslomaketta ja tehnyt Kennelliiton tutkimuslähetteen, testin tulosta ei tarvitse ilmoittaa erikseen Mäyräkoiraliitolle eikä Kennelliitolle.
6. Saat Laboklinilta laskun tutkimuksista sähköpostitse. Lasku maksetaan Nordean pankkitilille.

Lataa ja tulosta Mäyräkoiraliiton Laboklin-tutkimuslomake tästä.

Ohje CDDY-testin tuloksen tulkintaan

Retrogeeni lisää välilevysairauden riskiä, minkä vuoksi retrogeenin osuuden pieneneminen parantaisi rodun selkäterveystilannetta. Testaaminen kannattaa kohdentaa erityisesti sukuihin, joista N-muotoa on löydetty. Tiettävästi kaikki N-muotoa kantavat koirat ovat olleet selkäkuvaustulokseltaan joko IDD0 tai IDD1, joten testaaminen kannattaa kohdentaa ensisijaisesti matalan K-luvun koiriin.

Koiralla voi olla kromosomin 12 retrogeenistä 0, 1 tai 2 kopiota. Kopioiden määrä on mahdollista selvittää geenitestillä, jonka tulos ilmoitetaan seuraavasti:

CDDY/CDDY: Koira on perinyt kummaltakin vanhemmaltaan retrogeenin CDDY. Mäyräkoirista arviolta noin 95 % on tällaisia samaperintäisiä kromosomin 12 retrogeenin suhteen. CDDY/CDDY periyttää jälkeläisilleen vain muotoa CDDY. Kahden CDDY/CDDY:n jälkeläiset ovat aina muotoa CDDY/CDDY.

CDDY/N: Koira on perinyt toiselta vanhemmaltaan retrogeenin CDDY ja toiselta vanhemmaltaan geenin normaalin muodon N. Mäyräkoirista arviolta muutama prosentti on tällaisia eriperintäisiä. N-muotoa kantavan vanhemman selvittämiseksi kannattaa testata CDDY/N-koiran vanhempien CDDY-status. CDDY/N-koiran jälkeläiset voivat saada joko CDDY- tai N-alleelin eriperintäiseltä vanhemmaltaan, joten myös mahdollisia jälkeläisiä kannattaa testata N-koirien löytämiseksi.

N/N: Koira on perinyt kummaltakin vanhemmaltaan retrogeenin sijaan normaalin muodon N. Normaalimuodon suhteen samaperintäisiä N/N-koiria on mäyräkoirissa hyvin vähän. N/N periyttää jälkeläisilleen vain geenin normaalimuotoa N.

Jos löydät CDDY/N tai N/N koiran, testaa sen vanhemmat, täyssisarukset ja jälkeläiset -etenkin lisääntymiskykyiset!