Kaikkien koirien turkin väri rakentuu keltaisesta feomelaniinista, tummasta eumelaniinista ja valkoisesta, joka on pigmentin puutetta. Feomelaniinin sävy vaihtelee lähes valkoisesta (kuten valkoisella länsiylämaanterrierillä) voimakkaankin punaiseen (kuten punaisella irlanninsetterillä). Eumelaniini voi olla mustaa, harmaata, ruskeaa tai punaista. Eumelaniini tulee feomelaniinin päälle. Kaikkien mäyräkoirien karvoissa vaikuttavat molemmat em. väripigmentit, pois lukien punakeltaiset koirat, joilla on turkissaan vain feomelaniinia. Valkoinen tarkoittaa mäyräkoirilla rinnassa ja joskus käpälissä ilmeneviä, ei-toivottuja laikkuja.
Jokaisen mäyräkoiran perusväri on punainen, riistanvärinen tai musta punaisin merkein (=merkkivärinen). Pigmentti vaikuttaa kirsun ja kynsien värin lisäksi myös turkin väriin muuttaen esimerkiksi mustan koiran punaisin merkein ruskeaksi keltaisin merkein. Tämän lisäksi tulevat mahdolliset kuviot (laikullisuus eli merle ja juovikkuus eli brindle) ja punakeltaisuus (ee).
Geenien sijaintia kutsutaan lokukseksi, jossa on kaksi alleelia eli versiota geenistä, yksi kummaltakin vanhemmalta. Alleelit voivat olla keskenään samoja, jolloin yksilö on kyseisen alleelin suhteen homotsygootti (esim. musta punaisin merkein on homotsygootti atat). Alleelien ollessa erilaiset, yksilö on heterotsygootti (esim. ay at on punainen, mutta kantaa merkkivärisyyttä).
A-lokuksessa (agouti) vaikuttavat geenit ay, aw ja at . Näistä ensimmäinen on punaisen turkin geeni (useimmilla roduilla puhutaan soopelista), toinen riistanvärisyyden ja kolmas merkkivärisen geeni, mikä mäyräkoiralla tuottaa värin musta punaisin merkein. Geenit dominoivat toisiaan siten, että punainen dominoi muita ja riistanväri merkkiväristä. Punainen mäyräkoira ei yleensä ole täysin yksivärinen ja tasavärinen missään karvanlaadussa, vaan punaisten karvojen seassa on useimmiten tummempaa karvaa, jonka määrä ja laajuus vaihtelevat. ayaw on väriltään punainen riistanvärinen eli karvassa esiintyvistä vyöhykkeistä keskiosa on punainen. Tavallisessa riistanvärisessä aw aw karvan keskimmäinen vyöhyke on harmaa.
ay |
aw |
at |
|
ay punainen dominoi riistanväriä ja merkkiväriä |
ayay punainen jälkeläiset punaisia |
ay aw punainen riistanvärinen jälkeläisistä puolet punaisia |
ayat punainen kantaa merkkiväriä |
aw riistanvärinen dominoi merkkiväriä |
ay aw punainen riistanvärinen |
aw aw riistanvärinen jälkeläiset riistanvärisiä |
aw at riistanvärinen kantaa merkkiväriä |
at merkkivärinen |
ay at punainen kantaa merkkiväriä |
aw at riistanvärinen kantaa merkkiväriä |
at at merkkivärinen periyttää merkkiväriä |
A-sarjan alleelien yhdistelmät ilmiasuineen. Punainen on sekoitus eumelaniinia ja feomelaniinia. Merkkivärisissä värimerkit ovat feomelaniinia, muuten turkin värin aiheuttaa eumelaniini. Riistanvärisessä yksittäisissä karvoissa vuorottelevat eumelaniini- ja feomelaniinivyöhykkeet.
B-lokuksessa määräytyy koiran pigmentin ja tummimman mahdollisen eumelaniinin väri: musta B tai ruskea b. Musta dominoi ruskeaa, eli BB ja Bb tuottavat mustan pigmentin (musta kirsu ja kynnet, tummat silmät) ja bb ruskean (ruskea kirsu ja kynnet, vaaleammat usein vihertävät tai kellertävät silmät). Punaisella ay -bb tummimmat karvat ovat ruskeita, eivät mustia kuten mustapigmenttisellä punaisella ay -B-.
B |
b |
|
B |
BB musta pigmentti |
Bb musta pigmentti kantaa ruskeaa |
b |
Bb musta pigmentti kantaa ruskeaa |
bb ruskea pigmentti |
B-lokus määrää eumelaniinin tummimman sävyn. B-alleelin läsnä ollessa musta pigmentti.
E-lokuksessa mäyräkoirilla esiintyy kahta alleelia: dominoiva E (normaali väri) sekä resessiivinen e (resessiivinen punainen, punakeltainen). Ee ja EE tuottavat normaalin värityksen, mutta ee estää eumelaniinin muodostumisen, jolloin tuloksena on koira, joka on kauttaaltaan väriltään kellertävän punainen. Suomessa tästä ee-väristä käytetään nimitystä punakeltainen ja sen turkin värin saa aikaan feomelaniini. Kirsu ja kynnet voivat olla mustat tai ruskeat riippuen B-lokuksesta. Punakeltainen koira on syntyessään kellertävä tai kullanvärinen, selvästi vaaleampi kuin punainen pentu. Aikuisenakaan punakeltaisella ei ole yhtään tummaa karvaa turkissaan. Turkin sävy voi vaihdella vaaleasta kermanvärisestä kellertävään ja kuparinpunaiseen. Punakeltaisia pentuja on aiemmin rekisteröity vaihtelevilla nimillä (kermanvärinen, cream, keltainen). On myös mahdollista, että punakeltaisia on rekisteröity punaisiksi. Punakeltainen on FCI-rotumääritelmän mukainen hyväksytty väri eikä punakeltainen koira ole mitenkään virheellinen värinsä vuoksi. Suomessa punakeltaisia on ainakin pitkä- ja lyhytkarvaisten mäyräkoirien eri kokomuunnoksissa.
Punakeltaisen koiran turkissa eivät näy merle- tai brindlegeenin aiheuttamat kuviot, koska ne muodostuvat eumelaniiniin, jota punakeltaisella koiralla ei ole. On kuitenkin huomioitava, että punakeltainen väri voi periytyä lukuisten sukupolvien takaa eivätkä laikut voi erottua punakeltaisessa pohjassa edes vastasyntyneessä pennussa (kryptinen merle). Tämän takia punakeltaista pentua, jonka vanhemmista toinen on laikullinen, pitää kohdella kuin se olisi laikullinen, jotta sitä ei myöhemmin vahingossa yhdistettäisi toiseen laikulliseen yksilöön. Värin rekisteröinnissä on nykyään myös vaihtoehto laikullinen punakeltainen, mutta tätä väriä rekisteröitäessä on oltava yhteydessä Kennelliittoon. Väri on mahdollista todeta geenitestin tai koiran jälkeläisten perusteella.
E |
e |
|
E |
EE normaali väri |
Ee normaali väri kantaa punakeltaista |
e punakeltainen |
Ee normaali väri kantaa punakeltaista |
ee punakeltainen |
E-lokus vaikuttaa pigmentin leviämiseen. E tuottaa normaalin karvan värin (EE ja Ee), ee tuottaa resessiivisen punaisen (punakeltaisen) värin.
Suomessa mäyräkoirilla esiintyy kahta kuviota: M-lokuksessa merlegeeni, joka haalistaa hallitsevan värin eumelaniinia (musta, ruskea, punainen, riistanvärinen) muodostaen vaaleampia laikkuja turkkiin ja joskus silmiin. Juovikkaan värityksen aikaan saa K-lokuksessa sijaitseva kbr, joka tekee tummia eumelaniiniraitoja feomelaniiniin. Mäyräkoirilla esiintyy tiettävästi K-lokuksessa brindlegeenin lisäksi vain resessiivinen k-geeni, joka ei aiheuta muutosta väritykseen. Toisin sanoen mäyräkoirilla riittää, että koira perii toiselta vanhemmaltaan kbr-alleelin ollakseen juovikas, koska juovikkuus on dominoiva suhteessa ei-juovikkaaseen väritykseen. Merle- ja brindlekuviot voivat esiintyä samassa koirassa.
Laikullisuus ilmenee koirassa, jos se perii merlegeenin toiselta vanhemmistaan (Mm). Toivotuin laikullisuuden ilmenemismuoto ovat mahdollisimman tasaisesti jakautuneet laikut siten, että laikkuja ja tummempaa väriä olisi suunnilleen yhtä paljon. Koira on kuitenkin laikullinen myös, vaikka sillä olisi vain miltei huomaamaton vaaleampi viiru jossain kohtaa turkissaan. Silmissä ilmetessään laikullisuus aiheuttaa silmän värikalvolla vaaleamman kohdan (ns. herasilmä) tai jopa kokonaan sinisen silmän, mikä ei ole toivottavaa, muttei hylkäävä virhekään. Laikullisessa punaisessa punaisen ja laikkujen kontrasti on heikoin ja laikut voivatkin jäädä hankalasti havaittaviksi etenkin pitkäkarvaisilla mäyräkoirilla turkin kasvaessa. Laikullisia esiintyy kaikissa mäyräkoirien karvanlaatu- ja kokomuunnoksissa. Laikullisten koirien kohdalla on kuitenkin muistettava, että kahden laikullisen yhdistäminen on kiellettyä eikä pentuja rekisteröidä. Koiran periessä merlegeenin eli laikullisuuden molemmilta vanhemmiltaan (MM), sillä on suurentunut riski erilaisiin kuulon kehityshäiriöihin.
M |
m |
|
M merle |
MM laikullinen KIELLETTY TERVEYSSYISTÄ! |
Mm laikullinen |
m |
Mm laikullinen |
mm normaali väri |
M-lokuksessa mm antaa normaalin värin. Mm aiheuttaa vaaleita laikkuja eumelaniiniin. MM eli kahden laikullisen yhdistelmät ovat kiellettyjä terveyssyistä eikä tällaisten yhdistelmien pentuja rekisteröidä.
Juovikkaiden koirien kohdalla olisi syytä välttää merkkiväriseen (musta punaisin merkein atat BB tai atat Bb, ruskea keltaisin merkein atat bb) tai merkkiväriä kantavaan (ayat) kumppaniin yhdistämistä, sillä juovikkuus ilmenee näissä merkkivärisissä vain värimerkeissä, jolloin ne eivät ole puhtaat ja selkeärajaiset eikä rotumääritelmäkään tunne tällaista värivaihtoehtoa. Laikullisen ja juovikkaan yhdistelmä ei sekään ole suositeltava, sillä kirjavan pennun rekisteröinti oikein on vähintään haastavaa ja jopa mahdotonta, sillä ”juovikasta laikullista” ei ole valittavana mahdollisissa väreissä. Juovikkaita esiintyy Suomessa lähinnä lyhytkarvaisten mäyräkoirien keskuudessa, mutta myös pitkäkarvaisissa.
kbr |
k |
|
kbr brindle |
kbrkbr juovikas periyttää juovikkuutta |
kbrk juovikas kantaa normaalia väriä |
k |
kbrk juovikas kantaa normaalia väriä |
kk normaali väri |
K-lokuksessa sijaitseva alleeli kbr aiheuttaa tummia pystysuuntaisia eumelaniiniraitoja punaiseen feomelaniinipohjaan. Merkkivärisessä koirassa juovikkuus näkyy siis vain värimerkeissä.
Värin rekisteröinti mäyräkoirille on pakollista. Värin oikea tunnistaminen ja rekisteröinti on tärkeää, koska se vaikuttaa mahdollisesti laajastikin tulevien koirasukupolvien suunnitteluun. Jos värien määrittely tuntuu haastavalta tai syntyy erikoisen värisiä pentuja, voi ottaa yhteyttä jalostustoimikuntaa ja pyytää apua. Myös värigeenien testaaminen on mahdollista.
Mäyräkoirille tällä hetkellä rekisteröitävät värit:
- punainen
- punainen tummin peitinkarvoin
- punainen, ruskea kirsu
- musta punaisin merkein
- ruskea keltaisin merkein
- punakeltainen
- riistanvärinen
- punainen riistanvärinen
- punainen riistanvärinen, ruskea kirsu
- ruskea riistanvärinen
- laikullinen musta punaisin merkein
- laikullinen ruskea keltaisin merkein
- laikullinen punainen
- laikullinen punainen, ruskea kirsu
- laikullinen riistanvärinen
- laikullinen ruskea riistanvärinen
- laikullinen punainen riistanvärinen
- laikullinen punainen riistanvärinen, ruskea kirsu
- juovikas
- musta juovikkain merkein
- ruskea juovikkain merkein
Värien periytymistä käsiteltäessä on huomioitava se, että eri sarjojen alleelit periytyvät toisistaan erillään. A-sarja määrittää perusvärin (riistanvärinen, punainen, merkkivärinen), B-sarja pigmentin (musta tai ruskea), E-sarja vaikuttaa värin ilmenemiseen (resessiivinen ee estää eumelaniinin muodostumisen), M-sarjan dominoiva alleeli aiheuttaa väriin laikkuja ja K-sarjan dominoiva alleeli aiheuttaa juovikkuutta. Erityisesti tapauksissa, joissa molemmat vanhemmista kantavat resessiivisiä ominaisuuksia, kuten merkkivärisyys ja ruskea pigmentti, jälkeläisten värivaihtoehtojen määrä kasvaa.
Jokaisen kasvattajan olisi tärkeää tuntea värigenetiikkaa ja käytettävissä olevan jalostusmateriaalin taustat mahdollisimman hyvin myös värien suhteen, sillä monet resessiiviset alleelit kulkevat useita sukupolvia tulematta esiin, mutta ne eivät silti häviä. Pentueen värijakauma voi olla ihan mitä tahansa, koska laskennalliset todennäköisyydet toteutuvat vasta useilla kymmenillä pennuilla. Laikullisuuteen liittyy molemmilta vanhemmilta perittynä vakavia terveysriskejä, minkä vuoksi laikullisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota värejä rekisteröitäessä. Myös punakeltainen väri asettaa haasteita, sillä se kätkee A-, K- ja M-sarjojen vaikutuksen väriin eikä laikullisuuskaan siksi näy ulospäin.
Värigenetiikka on kiehtovaa eikä kaikkia mäyräkoirien väreihin vaikuttavia geenejä vieläkään tunneta. Erikoisten värien tavoittelu ei saa koskaan olla ratkaiseva jalostuskriteeri, mutta kasvattajan tulee ennakkoon miettiä toteuttamiensa yhdistelmien mahdollisia värejä. Pentujen synnyttyä olisi jatkon kannalta ensiarvoisen tärkeää tunnistaa ja rekisteröidä värit mahdollisimman oikein, jotta aiempien sukupolvien väritiedot olisivat todellisuutta vastaavina tiedossa. Epäselvissä ja kysymyksiä herättävissä tilanteissa voi lähestyä jalostustoimikuntaa, joka mielellään auttaa värien määrittelyyn ja periytymiseen liittyvissä aiheissa.
Jalostustoimikunta tekee moninaista työtä mäyräkoirien jalostuksen parissa. Päätoiminta-alueemme ovat seuraavat:
- Jalostusuroslistojen ylläpito
- Poikkeusluparekisteröintipyyntöjen käsittely
- Jalostustarkastusten järjestäminen
- Terveystietojen kerääminen, tilastointi ja tutkiminen
- Selkäkuvausten järjestäminen ja tulosten tilastointi
- Muut jalostukseen ja sen ohjailuun liittyvät tehtävät
Jalostusneuvonnassa sovellamme jalostusneuvonnan perusohjetta.
Lataa: Suomen Mäyräkoiraliiton jalostuspaketti116.55 KB
Jalostustoimikunnan yhteystiedot
Jalostustoimikunnan kokoonpanon löydät toimikunta osiosta. Siirry jalostustoimikunnan yhteystietoihin →
Vuosikirja 2010 - Lyhytkarvainen mäyräkoira
Vuosikirja 2010 - Lyhytkarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira
Vuosikirja 2010 - Karkeakarvainen mäyräkoira
Vuosikirja 2010 - Karkeakarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira
Vuosikirja 2010 - Pitkäkarvainen mäyräkoira
Vuosikirja 2010 - Pitkäkarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira
Vuosikirja 2011 - Lyhytkarvainen mäyräkoira
Vuosikirja 2011 - Lyhytkarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira
Vuosikirja 2011 - Karkeakarvainen mäyräkoira
Vuosikirja 2011 - Karkeakarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira
Vuosikirja 2011 - Pitkäkarvainen mäyräkoira
Vuosikirja 2011 - Pitkäkarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira
Normaalikokoiset
JTO - Karkeakarvaiset mäyräkoirat
JTO - Lyhytkarvaiset mäyräkoirat
JTO - Pitkäkarvaiset mäyräkoirat
Pienoismäyräkoirat
JTO - Karkeakarvaiset pienoisamäyräkoirat
JTO - Lyhytkarvaiset pienoismäyräkoirat
JTO - Pitkäkarvaiset pienoismäyräkoirat
Liitteet
Liite 4 - Jalostustoimikunnan tehtävät ja työnjako
Liite 5 - Jalostus-/jälkeläistarkastusten järjestäminen
Jalostustoimikunta kerää tietoa sairastuneista mäyräkoirista seuratakseen mäyräkoirarotujen terveystilannetta.
Mikäli koirasi on sairastunut, asiasta olisi hyvä ilmoittaa koiran kasvattajalle sekä jalostustoimikunnalle. Ilmoitus jalostustoimikunnalle voidaan hoitaa kyseisellä lomakkeella, jonka liitteeksi toimitetaan eläinlääkärin todistus.
Lomake on word-muodossa. Voit tallentaa sen omalle koneellesi tai printata sen ulos ja täyttää käsin. Lomakkeet palautetaan postitse tai sähköpostitse jalostustoimikunnalle:
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Yksittäisen koiran tietoja ei tulla julkaisemaan. Tietoa on tarkoitus jatkossa kerätä siten, että kerätystä aineistosta voitaisiin saada tilastollista materiaalia rotujärjestön käyttöön.
Lataa ilmoituspohja: Terveysilmoitus
Kennelnimellä tarkoitetaan nimeä, joka liitetään kasvattajan kaikkien kasvattien nimen eteen pentuja rekisteröitäessä. Kennelnimi ei ole pentueen rekisteröinnin ehto. Kennelnimeä haetaan Suomen Kennelliitosta, hakeminen on maksullista. Hakija toimittaa allekirjoitetun kirjallisen tai sähköisen kennelnimihakemuksen Suomen Kennelliittoon. Kennelliitto toimittaa tiedon saapuneista hakemuksista rotujärjestölle, joka käsittelee hakemuksen rotujärjestön puoltoa varten.
Lisätietoja
Lisätietoja kennelnimestä löydät Suomen Kennelliiton kotisivuilta:
Kennelliitto > Kasvatus ja terveys > Kennelnimet
Sieltä saat ladattua itsellesi viralliset lomakepohjat kennelnimianomuksesta ja kasvattajasitoumuksesta.
Rotujärjestön puolto
Seuraavien vaatimusten tulee täyttyä SML:n puollon saamiseksi:
- Hakijan tulee olla hyvämaineinen (ei eläinsuojelurikkomuksia, ei SKL:n määräämiä sanktioita).
- Hakijan tulee olla SML:n jäsen anomusta jätettäessä
- Hakijan tulee lähettää SML:lle vapaamuotoinen kertomus, jossa on kuvattu kasvatetut rodut, taustaa hakijasta sekä esittely kasvatustavoitteista. HUOM! Laita kertomukseen nimesi ja sähköpostiosoitteesi sekä tällä hetkellä omistamiesi mäyräkoirien viralliset nimet.
Lähetä kertomus postitse tai sähköpostitse (miel. liitetiedostona)
Jaana Helin
Keinukuja 2
05100 Röykkä
050-349 4394
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Mäyräkoirien rotumuunnosristeytyksiin tarvittavan poikkeusluvan ehdot vuonna 2024
Nämä poikkeusluvan ehdot tulevat voimaan 15.2.2024 eli se koskee pentueita, joissa astutus tapahtuu 15.2.2024 tai sen jälkeen.
Rotumuunnosten välistä risteytystä koskevaa poikkeuslupaa varten tulee täyttyä alla olevat ehdot:
- Kasvattajan tulee olla Suomen Mäyräkoiraliitto SML - Finska Taxklubben FTK ry:n jäsen.
- Molemmilla vanhemmilla tulee olla voimassa oleva silmätarkastuslausunto. Kummallakaan vanhemmalla ei saa olla todettuna PRA, katarakta tai keratitis. Koiran, jonka vanhemmalla tai jälkeläisellä on todettu PRA, ei hyväksytä risteytyspentueen vanhemmaksi. Mikäli koiralla on todettu epäilyttävä/avoin diagnoosi PRA, katarakta tai keratitis, ei silmälausunto saa olla 1 vuotta vanhempi astutushetkellä.
-Vähintään toinen vanhemmista tulee olla selkäkuvattu. Kuvaamattoman koiran tai IDD3 tai IDD2 tuloksen saaneen koiran saa yhdistää vain tuloksella IDD0 tai IDD1 kuvattuun koiraan tai yli 5-vuotiaaseen koiraan, jolla on virallinen geenitestitulos N/CDDY tai N/N.
- Kokoristeytyksissä molemmilta vanhemmilta vaaditaan polvitarkastuslausunto. Polvilumpioluksaation asteen 1 saaneen koiran saa yhdistää vain 0 asteen kanssa, muita asteita ei saa käyttää.
- Molemmilla vanhemmilla on vähintään näyttelytulos H, joka on saatu vähintään 15 kk:n iässä tai tulos hyväksytty/hyväksytty varauksin jalostustarkastuksesta.
- Jälkeläismäärärajat karkeakarvaisilla normaalikokoisilla mäyräkoirilla on 2 % ja muilla roduilla 3 %, tämä lasketaan neljän edellisen vuoden rekisteröinneistä. Nämä päivitetään vuosittain tammikuun alussa.
-Yhdistelmän sukusiitosaste viidellä sukupolvella laskettuna 3,125 %.
- Molempien vanhempien tulee olla astutushetkellä vähintään 24 kk ikäisiä.
- Uusintayhdistelmät voidaan hyväksyä vain erityisissä poikkeustapauksissa.
- Yhdistettäessä lyhytkarvaista karkeakarvaiseen lyhytkarvainen pitää geenitestata, jos sen sukutaulussa on neljän sukupolven sisällä pitkäkarvainen koira tai jos sukutaulun neljän polven koirien karvanlaatu ei ole tiedossa, ja se ei saa kantaa pitkäkarvaisuutta.
Näistä poikkeusluvan ehdoista sukusiitosastevaatimuksesta voidaan poiketa kerran kasvattajaa kohden. Sukusiitosasteen tulee olla alle 6,25 % viidellä sukupolvella laskettuna.
Poikkeuslupahakemuksiin liitetään vapaamuotoinen kirjallinen perustelu siitä, mitä yhdistelmällä tavoitellaan. Hakemukset lähetetään SML:n jalostustoimikunnalle, joka antaa lausunnon siitä, täyttyvätkö rotujärjestön risteytysten poikkeuslupaehdot sekä täyttääkö yhdistelmä JTO:n terveyssuositukset jalostusyhdistelmille. Lausunto lähetetään Kennelliiton jalostustieteelliselle toimikunnalle, joka tekee lopullisen päätöksen asiasta.
Yhdistelmiä koskevat myös kaikki Kennelliiton yleiset rekisteröintiehdot sekä rotukohtaiset erityisehdot.
Jälkeläisrajat (päivitetty 1/24):
lyhytkarvaiset normaalikokoiset 60, lyhytkarvaiset pienoismäyräkoirat 29, karkeakarvaiset normaalikokoiset 60, karkeakarvaiset pienoismäyräkoirat 27, pitkäkarvaiset normaalikokoiset 28, pitkäkarvaiset pienoismäyräkoirat 32.
Pyyntö poikkeusluvasta on tehtävä kirjallisesti alla olevalla lomakkeella. Lomake sekä muut mahdolliset liitteet pyydetään lähettämään sähköpostitse jalostustoimikunnalle.
Risteystyspoikkeuslupahakemus (tulostettava lomake)
Hakemus lähetetään jalostustoimikunnalle osoitteeseen:
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Vahinkopentue
Jos kyseessä on vahinkopentue, jossa jommalta kummalta vanhemmalta puuttuu PEVISAn mukaiset tarkastukset tai poikkeusluvan tarve muusta syystä huomataan vasta astutuksen jälkeen, voidaan pentue rotukohtaisista erityisehdoista poikkeamisen vuoksi rekisteröidä kasvattajan toimesta EJ- (ei jalostukseen) rekisteriin yhden kerran kasvattajaa kohden. Ohje on myös koirakohtainen eli jos samalle urokselle tai nartulle syntyy tämän jälkeen toinen vahinkopentue, ei niitä enää rekisteröidä vaikka kasvattajana olisi eri henkilö.
Koirarekisteriohje määrittelee ehdot pentujen rekisteröimiselle. Kasvattaja voi anoa Kennelliitolta poikkeuslupaa, mikäli pentue ei joltain osin täytä näitä ehtoja. Poikkeusluvan liitteeksi tulee liittää rotujärjestön lausunto ja poikkeuslupa tulee olla myönnetty ennen astutusta. Mikäli Kennelliitto ei ennen astutusta ole myöntänyt poikkeuslupaa rotukohtaisista erityisehdoista poikkeamiseen, voidaan pennut rekisteröidä ainoastaan EJ- (ei jalostukseen) rekisteriin (Koirarekisteriohje kohta 11.2.). Kuitenkin, jos pentueen vanhemmilla ei astutushetkellä ole rotukohtaisen PEVISA-ohjelman edellyttämiä voimassa olevia terveystutkimustuloksia tai lausuntoja, vaan vanhemmat on tutkittu/lausuttu vasta astutuksen jälkeen ja todettu niiden täyttävän rotukohtaisen PEVISA-ohjelman asettamat raja-arvot, voi kasvattaja yhden (1) kerran rekisteröidä tällaisen pentueensa FI-/ER-rekisteriin niin, että rekisteröintimaksu on korotettu. Koiralle voidaan rekisteröidä yksi tällainen pentue jalostusoikeuden hallinnasta riippumatta. Rajoitus koskee sitä vanhempaa, joka ei astutushetkellä täytä rotukohtaisia PEVISA-ehtoja.
Hakemus lähetetään jalostustoimikunnalle osoitteeseen:
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Muilta kuin liiton jäseniltä peritään poikkeusluvan käsittelymaksuna 22 euroa. Kuitti maksusta tulee liittää poikkeuslupahakemuksen mukaan. Käsittelymaksua ei peritä haettaessa poikkeuslupaa ulkomaiselle urokselle, joka vierailee tai oleskelee Suomessa ja jolta puuttuu PEVISA-tutkimukset (kts. kohta ulkomaiset urokset). Liiton jäsenille poikkeuslupien käsittely on maksuton.
Jalostustoimikunta antaa poikkeuslupahakemuksista joko puoltavan tai kieltävän lausunnon, jonka koirarekisteriohjeen mukaan tulee perustua siihen, täyttävätkö koirat / yhdistelmä rodun jalostuksen tavoiteohjelman (JTO) terveyteen liittyvät suositukset. Kielteisen lausunnon perusteluna voidaan ilmoittaa myös muu mahdollinen painava ja ilmeinen geneettinen riski.
Nartun tiheä pennuttaminen
Nartulla voidaan teettää enintään viisi (5) pentuetta siten, että nartun edellisestä penikoimisesta on pentueen syntyessä oltava kulunut vähintään 10 kuukautta. Tätä tiheämpi pennutus sallitaan alle 8-vuotiaalle nartulle yhden kerran ilman poikkeuslupaa ja tällöin seuraavan synnytyksen väli on oltava vähintään yksi vuosi.
Kennelliitto voi erittäin painavista syistä myöntää poikkeusluvan nartun toiselle liian tiheälle pennuttamiselle. Anomukseen on liitettävä eläinlääkärintodistus, jonka mukaan narttu on terve ja hyväkuntoinen, eikä pennuttamisesta ole haittaa sen terveydelle. Todistus on voimassa 6 kk. Poikkeuslupaa ei kuitenkaan myönnetä astutushetkellä 8 vuotta täyttäneelle nartulle.
Mikäli kasvattaja pennuttaa narttua liian tiheästi ilman poikkeuslupaa, voidaan pennut rekisteröidä ainoastaan EJ-rekisteriin. Narttu asetetaan 24 kk:n jalostuskieltoon. Nartun mahdollinen omistajanvaihdos ei vaikuta jalostuskieltoon.
Mikäli nartulle syntyy 6. pentue tai yli 8 vuoden ikäisenä astutettu narttu synnyttää niin, että pentueiden väli on alle 10 kk, voidaan pennut rekisteröidä ainoastaan EJ-rekisteriin. Tämän jälkeen nartun jälkeläisiä ei enää rekisteröidä. Kaikki todistettavasti Kennelliiton tietoon tulleet rekisteröimättömät ns. välipentueet ja ulkomailla rekisteröidyt pentueet huomioidaan syntyneinä pentueina.
Ulkomaiset koirat
Ulkomaisten urosten käyttö 1.1.2016 alkaen
Vuoden 2016 alusta alkaen pysyvällä poikkeusluvalla voidaan ulkomaiselle urokselle rekisteröidä enintään kaksi pentuetta. Kahden pentueen rajoitus koskee 31.12.2015 jälkeen astutettuja pentueita. Yhdistelmä ei kuitenkaan saa olla rodun PEVISA -rajoitusten tai Kennelliiton yleisen jalostuksen tavoiteohjelman vastainen (ks. Koirarekisteriohjeen kohta 7.5). Pysyvä poikkeuslupa koskee ulkomaisen uroksen astutuskäyttöä sekä Suomessa että ulkomailla.
Mikäli ulkomaisella uroksella on 1.1.2016 jälkeen kaksi astutusta (pentuetta), voi kasvattaja hakea yhdistelmälle Kennelliitosta etukäteen tapauskohtaisen poikkeusluvan, ellei uros täytä PEVISA-ehtoja. Allekirjoitetussa anomuksessa pitää ilmoittaa, mitä yhdistelmää anomus koskee ja siihen tulee liittää perustelut sekä allekirjoitettu rotujärjestön lausunto. Rotujärjestöltä saatu myönteinen lausunto edesauttaa ja nopeuttaa poikkeusluvan käsittelyä Kennelliitossa. Tällaisissa tapauksissa ulkomaisia uroksia koskevat anomukset käsitellään toimistotyönä.
Ulkomailla tehdyistä PEVISA:n mukaisista tutkimuksista hyväksytään silmien osalta ECVO:n (European College of Veterinary Ophthalmologists) asettamat vaatimukset ja lausunnon tulee olla annettu ECVO-lomakkeella.
ECVO-lomakkeella annettujen lausuntojen lisäksi ECVO-tasoisiksi hyväksytään Ruotsin viralliset silmätarkastuslausunnot sekä USA:n The Canine Eye Registration Foundation (CERF) –lausunto, mikäli tunnistusmerkinnän tarkastus ilmenee lomakkeessa. Lisäksi hyväksytään brittiläinen BVA EyeScheme -silmätarkastuslausunto tai australialainen AVA-ANKC Australian Canine Eye Scheme -silmätarkastuslausunto, jos lomakkeesta ilmenee, että koko silmä on tutkittu eikä muutoksia ole todettu. Lausunnosta pitää ilmetä, että koira on tunnistusmerkitty.
Polvitutkimusten osalta Kennelliitto hyväksyy lausunnot, jotka on annettu käyttäen Putnamin asteikkoon verrattavissa olevaa luokittelua. Lausunnosta tulee käydä ilmi, että koira on ollut tunnistusmerkitty tutkimushetkellä.
Tuontisperman osalta vuoden alusta voimaan tulleet muutokset eivät koske aiemmin tuotuja spermoja. Koirarekisteriohjeen mukaan niiden kohdalla mennään keräyshetken ehdoilla. Jatkossa tuotavien spermaerien kohdalla on tietenkin suositeltavaa varmistaa, että uroksella on sperman keräyshetkellä rodun PEVISA-ehdot täyttävät tutkimustulokset tai anottava ajoissa yhdistelmälle poikkeuslupa.
Rotujärjestön lausunto anotaan kirjallisesti ja anomus mahdollisine liitteineen toimitetaan mieluiten sähköpostin liitteenä jalostustoimikunnalle (Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.). Tulostettava lomakepohja anomusta varten ylempänä. Muilta kuin liiton jäseniltä peritään poikkeusluvan käsittelymaksuna 22 euroa. Kuitti maksusta tulee liittää poikkeuslupahakemuksen mukaan.
Lisätietoa
http://www.kennelliitto.fi -> koiran rekisteröinti