Rodusta toiseen siirtoon koon tai karvanlaadun vuoksi tarvitaan kahden tuomarin allekirjoitus, jos siirto on tehty muussa tilaisuudessa kuin virallisessa näyttelyssä. Jalostustarkastuksen yhteydessä näitä siirtoja ei siten yleensä voida tehdä. Siirto on mahdollinen, mikäli jalostustarkastuksessa on kaksi mäyräkoirien arvosteluoikeuden omaavaa ulkomuototuomaria. Molempien tuomareiden tulee allekirjoittaa rodusta toiseen siirto -kaavake.

Jalostustarkastuksessa koira punnitaan ja mitataan. Mitattavia kohteita on 7 ja niistä löytyy rotumääritelmästä vertailuarvot, jotka auttavat tarkastajaa rotumääritelmän mukaisten suhteiden selvittämisessä. Arviointilomakkeessa on yhteensä 28 kohtaa, joihin on koottu rotumääritelmässä kuvatut kohteet. Kussakin kohdassa on määritetty ne ominaisuudet, jotka tarkastajan tulee havaita ja merkitä arviointilomakkeeseen. Ominaisuudet luokitellaan seuraavasti:

1 = normaali/rotumääritelmän mukainen
2 = hieman huomauttamista
3 = selvästi poikkeava/puutteellinen
0 = rotumääritelmän vastainen vakava virhe

Kun koira on mitattu ja tarkastettu, annetaan yli 15 kk vanhalle koiralle loppulausunto määrättyjen hyväksymis-/hylkäämisperiaatteiden perusteella. Alle 15 kk vanhan koiran tarkastustulos on epävirallinen ja koira voidaan myöhemmin tarkastuttaa uudelleen.

Hyväksytään: Koirassa ei ole havaittu paljoa huomauttamista eikä selviä puutteita. Tarkastajien arvioimissa kohteissa on korkeintaan kolmasosa kakkosia eikä yhtään kolmosta. Koko, yleisvaikutelma ja mittasuhteet sekä käyttäytyminen ovat saaneet jonkin 1-kohdan arvosanan.

Hyväksytään varauksin: Koiralla on jokin hieman suurempi yksittäinen virhe tai useita puutteita, mutta ne eivät ole rotumääritelmän kannalta kovin merkityksellisiä. Jalostuskäytössä näihin puutteisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota niin, ettei sama virhe toistuisi vastakkaisella sukupuolella.

Ei suositella: Koirassa on useita vakavia puutteita, jotka selvästi vaikuttavat kokonaiskuvaan.

Hylätty ulkomuodon/luonteen osalta: Koirassa on yksi tai useampi rotumääritelmän vastainen vakava virhe (esim. kives- tai hammaspuutoksia, arka, vihainen tai aggressiivinen koira).

Jalostustarkastuslausunto ”Hyväksytään” tai ”Hyväksytään varauksin” vastaa näyttelytulosta ja korvaa myös rotujärjestön jalostusuroslistan edellyttämän näyttelytuloksen, mikäli muut listan vaatimukset (PEVISA-tutkimukset ja normaalikokoisilla uroksilla koetulos) täyttyvät.

Rotujärjestö kirjaa tarkastetut koirat omaan tietokantaansa ja ne julkaistaan vuosikirjoissa.

Jalostustarkstuksessa käytettävä lomake: Jalostustarkastuslomake.docx / Jalostustarkastuslomake.pdf

Jalostustarkastuksen järjestäminen

Tarkastukset sovitaan yhteistyössä jalostustoimikunnan kanssa vähintään kaksi kuukautta ennen järjestämisajankohtaa ympäri vuoden.

Tarkastuksista ilmoitetaan SML:n kotisivuilla ja FB-sivulla, minkä takia niistä pitää informoida hyvissä ajoin. Jalostustarkastuksen ajasta, paikasta ja käytännöistä sovitaan kirjallisesti järjestäjän, jalostustarkastusryhmän vastuuhenkilön ja jalostustoimikunnan kesken.

Jalostustarkastustuomarin hankinta on tarkastuksen järjestäjän vastuulla. Jalostustoimikunta tuo paikalle toisen tarkastajan, sihteerin ja mittaajan, tietokoneen, tarkastuslomakkeet, vaa'an ja mitat. Tarkemmat ohjeet tarkastuksen järjestämiseen löytyvät täältä.

Jalostustarkastustuomarin tulee olla kokenut roturyhmä 4:n ulkomuototuomari. Lista roturyhmä 4:n tuomareista (aakkosjärjestyksessä):

Aaltonen Pirjo, Ahlberg Kristiina, Ahlman-Stockmari Tanya, Al-Bachy Anita, Bergbom Karin, Eerola Päivi, Eerola Tapio, Eskelinen Tiina, Finne Leni, Haapiainen-Liikanen Auli, Hassinen Maarit, Heikkinen-Lehkonen Paula, Helin Jaana, Hilpinen Jarmo, Holm Larnemaa Marianne, Janger Nina, Jokisilta Hannele, Juslin Johan, Juutilainen Saija, Järvinen Kari, Kipinä Markku, Korhonen Katja, Korpela Reino, Koskelo Arja, Kumpumäki Veli-Pekka, Kurvinen Marja-Leena, Lahtovaara Riitta, Lampero Markku, Lehkonen Harri, Lehtinen Juha, Lehtonen Maija, Lehtonen Vesa, Leikola-Walden Reia, Leiviskä Jouko, Liimatainen Jussi, Mattila Paavo, Metteri-Gold Kaisa, Mustonen Kimmo, Mähönen Markku, Mäkinen Maija, Nygård Marjo, Okkola Tuire, Paloheimo Annukka, Pettersson Erica, Poletaeva Irina, Pukkila Anneli, Pukkila Tapani, Putkonen Juha, Pylvänäinen-Suorsa Marjatta, Raisaari Mervi, Rautala Eeva, Rekiranta Paula, Resko Eeva, Ruotsalainen Esa, Sainio Kirsi, Salminen Marja, Salohalla Hilkka, Savolainen Tuula, Sjöholm Pauliina, Stenlund Leila, Stockmari Harto, Ståhlberg Perttu, Taipale Kati, Tast Harry, Taulos Tiina, Teini Pekka, Tenson Helin, Timonen Unto, Tschokkinen Jetta, Tuominen Matti, Wallin Tarmo, Vuorinen Lotta, Ylä-Mononen Satu.

Ulkomuototuomarien yhteystiedot löytyvät Suomen Kennelliiton sivujen kautta: SKL / Koiraharrastukset / Koiranäyttelyt / Ulkomuototuomarit

Jalostusneuvontaa annetaan pääsääntöisesti sähköpostitse osoitteessa Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.. Puhelimitse asioista voi kysyä kaikilta jalostustoimikunnan jäseniltä.

Jalostusneuvonnan perusohje

●   Jalostukseen käytettävillä koirilla tulee olla vähintään 15kk iässä saatu näyttelypalkinto (vähintään H) tai jalostustarkastuksesta tulos ”hyväksytään” tai ”hyväksytään varauksin”.

●   Uroksilla ja nartuilla tulee olla koepalkinto (LUT, LUME, MEJÄ, MÄAJ, PIKA, VAHI, VERI).

●   Astutushetkellä ensikertalaisen nartun tulisi olla alle 5-vuotias.

●   Kaikkien jalostukseen käytettävien koirien tulee olla virallisesti silmätarkastettuja ennen astutusta. Jalostuksesta poissulkevia silmäsairauksia ovat PEVISA-ohjelman mukaisesti vastustettavat silmäsairaudet. Silmätarkastus on voimassa 24 kk, alle vuoden ikäiselle tehty tarkastus on voimassa 12 kk. Mikäli koiralla on todettu epäilyttävä/avoin diagnoosi PEVISA-sairauksista (PRA, katarakta, perinnöllinen keratitis), ei silmälausunto saa olla 12 kk vanhempi astutushetkellä. 

●   Koiria, joilla on todettu PRA, kaihi tai keratiitti ei tule käyttää jalostukseen. Myöskään näiden koirien vanhempia tai jälkeläisiä ei suositella käytettäväksi jalostukseen.

●   Jos koira saa mistä tahansa silmäsairaudesta lisälausunnon ”Silmämuutosten vakavuus: vakava”, sitä ei tule käyttää jalostukseen.

●   Kahta sellaista koiraa, jolla on todettu ylimääräisiä ripsiä/karvoja (distichiasis, ektooppinen cilia tai trichisiasis), ei tule yhdistää keskenään.

●   Koira, jolla on todettu mikä tahansa muu kuin edellä mainittu silmäsairaus, tulee yhdistää vain ko. sairauden suhteen terveen partnerin kanssa.

●   Pienoismäyräkoirilta vaaditaan PEVISA-ohjelmassa virallinen polvitarkastuslausunto. Mikäli koira on saanut polvilausunnon lieväasteisesta (1) polvilumpioluksaatiosta, on toisella osapuolella oltava terveet (0) polvet. Muita asteita ei tule käyttää.

●    Uroksen jälkeläismäärä ei saa ylittää 3 % (karkeakarvaisilla normaalikokoisilla 2 %) neljän edellisen vuoden rekisteröinneistä. Myöskään koiran toisen polven jälkeläismäärä ei saa ylittää 6 % (karkeakarvaisilla normaalikokoisilla 4 %) neljän edellisen vuoden rekisteröinneistä.

●   Jalostukseen käytettävien urosten ja narttujen tulee olla terveitä.

●   Välilevytyrään sairastuneet ja sen vuoksi oireilevat tulee poistaa jalostuksesta.

●   Kaikilla jalostukseen käytettävillä koirilla tulee PEVISA-ohjelman mukaisesti olla IDD-selkälausunto ennen astutusta. Yli 8-vuotiaille koirille voidaan rotujärjestön puollon perusteella myöntää poikkeuslupa IDD-lausunnosta. Suositeltu selkäkuvausikä on 24-42 kk.

Suositellaan, että jalostukseen ei käytetä koiraa, jonka IDD-lausunnon tulos on K10 tai enemmän. IDD3-tuloksen saanut koira suositellaan yhdistettävän IDD0 tai IDD1 tuloksen saaneen koiran kanssa.

Mikäli koiralla on todettu nikamaepämuodostuma (välimuotoinen nikama, perhosnikama tai yhteenkasvaneet nikamat eli selkäkuvauslausunnoissa VA + LTV), tulee sitä käyttää jalostukseen vain selkäkuvatulle nikamaepämuodostumien osalta terveelle partnerille.

●   Allergisia tai atooppisia koiria ei saa käyttää jalostukseen. Koira, joka tarvitsee erikoisruokavaliota tai sillä on toistuvia iho-, korva- tai suolisto-oireita ei ole jalostusyksilö.

●   Epilepsiaa sairastavaa koiraa ei saa käyttää jalostukseen. Lähisuvun osalta pitää käyttää harkintaa, mutta sairaan koiran vanhempien ja jälkeläisten jalostuskäyttöä ei suositella. Sairaan koiran sisaruksia voi harkitusti käyttää, sillä ne saattavat olla perimältään täysin terveitä epilepsiaan altistavien geenien suhteen. Kuitenkaan linjoja, joissa esiintyy epilepsiaa, ei tule yhdistää.

●   Koiria, joilla on sydämen sivuääni, ei tule käyttää jalostukseen. Ainoastaan, mikäli ultraäänitutkimuksessa on todettu sivuääni ei-perinnöllisestä viasta johtuvaksi, voi koiraa käyttää harkiten jalostukseen. Jalostuskoirat tulisi käyttää sydänkuuntelussa, vähintään epävirallisessa vuosittain, myös aktiivisen jalostusuransa jälkeen.

●   Koiraa, jolla on todettu kasvainsairaus, tulee käyttää jalostukseen vain harkiten. Esimerkiksi hyvänlaatuiset ihokasvaimet tai nisäkasvaimet eivät estä jalostuskäyttöä, mutta jalostuksessa on huomioitava, että alttius kasvainsairaudelle saattaa periytyä.

●   Yhdistelmien sukusiitosaste tulee pitää mahdollisimman alhaisena, mielellään alle 1,5 %, eikä se saa ylittää 6,25 % viidellä sukupolvella laskettuna. Tämäkään ei takaa, että riskejä ei olisi, mutta alhainen sukusiitosaste vähentää niitä.

●   Jalostuksessa tulee suosia koiria joiden kanssa eläminen arjessa on helppoa ja vaivatonta. Arkoja tai vihaisia koiria ei saa käyttää jalostukseen. Myöskään voimakkaasta eroahdistuksesta tai yksinolofobiasta kärsivää koiraa ei saa käyttää jalostukseen. Jalostukseen käytettävät koirat suositellaan luonnetestattavan tai MH-luonnekuvattavan ennen jalostuskäyttöä.

●   Koiran väri on ilmoitettava rekisteröinnin yhteydessä. Koirien värin tunnistamisessa ja värin oikein rekisteröimisessä on noudatettava huolellisuutta. Kahden laikullisen (merle-geenin omaavan) koiran risteytys on kielletty. Punaisen ja laikullisen yhdistelmässä pentujen värin tunnistaminen vaatii erityistä huolellisuutta, sillä punaisessa laikut eivät erotu aina selkeästi pikkupentunakaan, ja koira voi olla geneettisesti laikullinen, vaikka siinä olisi vain hyvin huomaamaton pieni vaaleampi täplä. Punakeltaisessa koirassa laikut ja juovat eivät erotu luotettavan väritunnistuksen vaatimalla tavalla siksi, että punakeltaisuus estää geneettisesti juovien ja laikkujen näkymistä. Tapauksissa, joissa toinen vanhemmista on laikullinen ja pentu punakeltainen, suositellaan geenitestiä merle-geenin statuksen selvittämiseksi.

Jalostusuroslistat

Jalostusuroslistoilla näkyvät ne koirat, jotka täyttävät listalle pääsyn kriteerit. Ainoastaan ne koirat eivät ole mukana, joiden omistaja on pyytänyt jalostustoimikuntaa poistamaan koiran listalta. Urosten omistajat päättävät silti itse, antavatko koiraansa jalostukseen vai eivät.

Lista päivitetään kerran kuukaudessa KoiraNetin tietojen perusteella, minkä vuoksi sinne ei viedä tuloksia manuaalisesti. Kunkin koiran kohdalla on mainittu vain ne koelajit, joista koiralla on tulos Suomessa. Näyttelytulos on korkein Suomessa saavutettu. Jos koiralla on ulkomailla saavutettu korkeampi koetulos kuin Suomessa, ja haluat sen näkyviin, toimita siitä kopio jalostusuroslistan ylläpidolle.

Listalta poistuvat automaattisesti koirat, joiden silmätarkastustulos ei ole enää voimassa. Kääpiö- ja kaniinimäyräkoirien kohdalla poisto listalta tapahtuu myös, mikäli polvitulos vanhenee. Koirat palautuvat takaisin listalle, jos niillä on uudet voimassa olevat tulokset seuraavan päivityskierroksen kohdalla.

Koiran omistaja voi myös halutessaan lähettää koiransa kuvan julkaistavaksi listalla. Kuvan ottajan lupa tarvitaan kuvan julkaisuun, ja koiran omistaja on vastuussa kyseisen luvan hankkimisesta ennen kuin lähettää kuvan julkaistavaksi.

Kaikki jalostusuroslistaa koskevat sähköpostit osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen..

Jalostusuroslistan sisältämät tiedot

Jokaisesta koirasta on merkitty nimi, rekisterinumero, syntymäaika, rotumuunnos, väri, silmätutkimuspäivä, silmätutkimustulos, mahdollinen polvitutkimustulos (kääpiöillä ja kaniineilla pakollinen), selkäkuvaustulos (korkeintaan K7), muut mahdolliset terveystutkimustulokset, mahdollinen jalostustarkastustulos sekä tarkastuksessa mitattu koko, sukusiitosprosentti (laskettu viidellä sukupolvella), uroksen jälkeläismäärä ensimmäisessä ja toisessa polvessa, paras Suomessa saavutettu näyttelytulos sekä koetulokset seuraavasti:

• luola: paras LUT- ja/tai LUME-tulos
• ajo: paras MÄAJ-tulos
• PIKA: hyväksytty PIKA-koe
• jälki: paras MEJÄ-, VAHI- ja/tai HIRV-J -tulos
• LTE: luonnetestitulos
• VERI: paras VERI-tulos

Emme siis julkaise koiran titteleitä emmekä muutenkaan sen kaikkia mahdollisia saavutuksia, vain parhaat kussakin lajissa. Ulkomaisia tuloksia julkaistaan vain, jos ne ylittävät Suomessa saavutetut. Muita merkittäviä saavutuksia (esim. Tähtiajuri-arvot) voidaan mainita jalostustoimikunnan harkinnan mukaan.

Uroksen tietojen lisäksi sen vanhemmista on merkitty nimi, rekisterinumero, rotumuunnos, väri ja jälkeläismäärät ensimmäisessä ja toisessa polvessa. Osalta koirista puuttuu väri, koska sitä ei ole rekisteröity Kennelliitossa, eikä sitä ole muista lähteistä pystytty selvittämään. Mäyräkoirien värien rekisteröinti on ollut pakollista 1.1.2014 lähtien.

Jalostustoimikunta on lisännyt kaikki edellä mainitut jälkeläismäärät näkyviin siksi, että se haluaa kasvattajien kiinnittävän erityistä huomiota teholliseen populaatiokokoon. Tehollisen populaatiokoon kasvattaminen lisää geneettistä monimuotoisuutta, mikä vaikuttaa suoraan koirien terveyteen ja elinvoimaisuuteen. Edes toisen polven jälkeläismäärän ei tulisi ylittää hyväksyttävänä pidettyä raja-arvoa, joka on 5% (karkeakarvaisilla normaalikokoisilla ja lyhytkarvaisilla normaalikokoisilla 3%) neljän edellisen vuoden rekisteröinneistä.

Toukokuussa 2019 voimaan tulleen EU:n tietosuoja-asetuksen vuoksi emme julkaise omistajatietoja.

Listoilta löytyvät ne urokset, jotka täyttävät seuraavat vaatimukset:

• Uroksen ensimmäisen polven jälkeläismäärä ei ylitä suositeltua raja-arvoa
  • pitkäkarvainen kääpiömäyräkoira ja pitkäkarvainen kaniinimäyräkoira: 51 pentua
  • pitkäkarvainen mäyräkoira: 46
  • lyhytkarvainen kääpiömäyräkoira ja lyhytkarvainen kaniinimäyräkoira: 48
  • lyhytkarvainen mäyräkoira: 62
  • karkeakarvainen kääpiömäyräkoira ja karkeakarvainen kaniinimäyräkoira: 42
  • karkeakarvainen mäyräkoira: 87
• Uroksella on vähintään 12 kk vanhana saatu silmätarkastustulos, joka ei ole kahta vuotta vanhempi. Alle vuoden vanhana saatu tulos on voimassa vuoden. Uroksella ei saa olla PEVISA:ssa mainittua silmäsairautta. Näiden sairauksien suhteen epäillyttävä-diagnoosin saanut koira katsotaan sairaaksi, kunnes koira on tutkittu uudestaan Kennelliiton ohjeiden mukaisesti:
  Epäilyttävä-lausunto voidaan korjata terveeksi joko Kennelliiton järjestämän paneelitutkimuksen kautta tai omistajan anomuksesta seuraavien vaihtoehtoisten menettelyiden kautta:
  • epäilyttävä-diagnoosin antanut eläinlääkäri tutkii koiran uudestaan vähintään kahden vuoden seuranta-ajan kuluttua ja toteaa koiran ko. sairauden osalta terveeksi
  • epäilyttävä-diagnoosin antanut eläinlääkäri ja toinen eläinlääkäri tutkivat koiran uudestaan vähintään vuoden seuranta-ajan kuluttua ja molemmat toteavat koiran ko. sairauden osalta terveeksi
• Kääpiö- ja kaniinimäyräkoirilta vaaditaan lisäksi voimassa oleva polvitarkastuslausunto. Rekisteröinnin raja-arvo on polvilumpioluksaation aste 1. Polvituloksen 1 saanut koira voidaan parittaa vain tuloksen 0 saaneen koiran kanssa. Tutkittaessa koiran on oltava iältään vähintään 12 kk. Alle kolmen vuoden ikäiselle koiralle annettu lausunto on voimassa kaksi vuotta. Mikäli koira on tutkimushetkellä täyttänyt kolme vuotta, ei tutkimusta tarvitse uusia.
• Uroksella tulee olla näyttelystä vähintään laatuluokan maininta hyvä, joka on saatu vähintään 15 kk ikäisenä. Jos koira on saanut näyttelystä myös HYL-tuloksen, syy mainitaan koiran kohdalla.
• Mahdollinen jalostustarkastustulos on oltava hyväksytty tai hyväksytty varauksin (korvaa tarvittaessa näyttelytuloksen)
• Uroksen oma sukusiitosprosentti ei saa ylittää 12,50 % raja-arvoa (viidellä sukupolvella laskettuna)

Koetulosvaatimus poistuu normaalikokoisilta 31.12.2026 asti. Käyttötulosvaatimuksen poistolla halutaan paikata PEVISA-muutoksen aiheuttamaa koirien määrän vähenemistä listalla, jotta kasvattajien olisi helpompi löytää PEVISA-ehdot täyttäviä uroksia jalostukseen ja korostaa selkäkuvaustuloksen merkitystä jalostusvalintojen tukena. Koirat, joilla on käyttötulos, on korostettu kultaisella värillä.

Vuoden 2025 alusta alkaen jalostukseen käytettäviltä mäyräkoirilta vaaditaan virallinen selkäkuvaustulos eli IDD-lausunto ennen astutusta. Virallisen IDD-lausunnon saadakseen koiran tulee olla kuvaushetkellä vähintään 24 kk vanha, yläikärajaa ei ole (suositeltu kuvausikä on 24–42 kk). Yli 8-vuotiaan selkäkuvaamattoman koiran jalostuskäyttö on mahdollista Kennelliiton normaalin PEVISA-poikkeuslupakäytännön mukaisesti.

Yli 8-vuotiaiden jalostuskäyttö ilman IDD-lausuntoa poikkeusluvalla

PEVISA-ehdoista poikkeaminen yli 8-vuotiaiden koirien osalta on mahdollista hakemalla yhdistelmälle poikkeuslupaa IDD-lausuntovaatimuksesta poikkeamiseksi. SML:n jalostustoimikunta antaa lausunnon siitä, täyttyvätkö yhdistelmässä JTO:n terveyttä koskevat suositukset, ja lähettää lausunnon Kennelliittoon. Kyseessä on normaali poikkeuslupamenettely, sillä Kennelliitto edellyttää PEVISA-ohjelmasta poikkeavien yhdistelmien kohdalla rotujärjestön lausuntoa. Poikkeuslupa on voimassa vasta Kennelliiton vahvistuksen jälkeen, ja se pitää olla haettuna ja myönnettynä ennen astutusta.

Poikkeusluvat käsitellään yhdistelmäkohtaisesti huomioiden yhdistelmän vanhempien ja niiden lähisuvun ja aiempien jälkeläisten terveysnäyttö. SML ei puolla poikkeuslupaa, jos suositeltu enimmäisjälkeläismäärä ylittyy tai jos parituskumppanin kuvaustulos on enemmän kuin K7. Suositeltu enimmäisjälkeläismäärä lasketaan neljän edellisen vuoden rekisteröintimääristä, ja se päivitetään vuosittain. 31.12.2024 mennessä haettuihin poikkeuslupiin käytetään vuoden 2024 jälkeläisrajoja.

● Pitkäkarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira: 51 pentua
● Pitkäkarvainen mäyräkoira: 46
● Lyhytkarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira: 48
● Lyhytkarvainen mäyräkoira: 62
● Karkeakarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira: 42
● Karkeakarvainen mäyräkoira: 87

Poikkeuslupaa haetaan täyttämällä lomake sähköisesti tai manuaalisesti ja lähettämällä se hyvissä ajoin ennen astutusta SML:n jalostustoimikunnalle Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., joka antaa tarvittavan lausunnon ja lähettää sen eteenpäin Kennelliittoon. Poikkeuslupa on voimassa sitten, kun Kennelliitto on vahvistanut sen. Poikkeuslupaa tulee hakea erikseen jokaista pentuetta varten, jossa PEVISA-vaatimukset eivät täyty. Poikkeusluvat käsitellään siis yhdistelmäkohtaisesti, ei koirakohtaisesti.

Mäyräkoirien rotumuunnosristeytyksiin tarvittavan poikkeusluvan ehdot vuonna 2024

Nämä poikkeusluvan ehdot tulevat voimaan 15.2.2024 eli se koskee pentueita, joissa astutus tapahtuu 15.2.2024 tai sen jälkeen.

Rotumuunnosten välistä risteytystä koskevaa poikkeuslupaa varten tulee täyttyä alla olevat ehdot:
- Kasvattajan tulee olla Suomen Mäyräkoiraliitto SML - Finska Taxklubben FTK ry:n jäsen.
- Molemmilla vanhemmilla tulee olla voimassa oleva silmätarkastuslausunto. Kummallakaan vanhemmalla ei saa olla todettuna PRA, katarakta tai keratitis. Koiran, jonka vanhemmalla tai jälkeläisellä on todettu PRA, ei hyväksytä risteytyspentueen vanhemmaksi. Mikäli koiralla on todettu epäilyttävä/avoin diagnoosi PRA, katarakta tai keratitis, ei silmälausunto saa olla 1 vuotta vanhempi astutushetkellä.
-Vähintään toinen vanhemmista tulee olla selkäkuvattu. Kuvaamattoman koiran tai IDD3 tai IDD2 tuloksen saaneen koiran saa yhdistää vain tuloksella IDD0 tai IDD1 kuvattuun koiraan tai yli 5-vuotiaaseen koiraan, jolla on virallinen geenitestitulos N/CDDY tai N/N.
- Kokoristeytyksissä molemmilta vanhemmilta vaaditaan polvitarkastuslausunto. Polvilumpioluksaation asteen 1 saaneen koiran saa yhdistää vain 0 asteen kanssa, muita asteita ei saa käyttää.
- Molemmilla vanhemmilla on vähintään näyttelytulos H, joka on saatu vähintään 15 kk:n iässä tai tulos hyväksytty/hyväksytty varauksin jalostustarkastuksesta.
- Jälkeläismäärärajat karkeakarvaisilla normaalikokoisilla mäyräkoirilla on 2 % ja muilla roduilla 3 %, tämä lasketaan neljän edellisen vuoden rekisteröinneistä. Nämä päivitetään vuosittain tammikuun alussa.
-Yhdistelmän sukusiitosaste viidellä sukupolvella laskettuna 3,125 %.
- Molempien vanhempien tulee olla astutushetkellä vähintään 24 kk ikäisiä.
- Uusintayhdistelmät voidaan hyväksyä vain erityisissä poikkeustapauksissa.
- Yhdistettäessä lyhytkarvaista karkeakarvaiseen lyhytkarvainen pitää geenitestata, jos sen sukutaulussa on neljän sukupolven sisällä pitkäkarvainen koira tai jos sukutaulun neljän polven koirien karvanlaatu ei ole tiedossa, ja se ei saa kantaa pitkäkarvaisuutta.

Näistä poikkeusluvan ehdoista sukusiitosastevaatimuksesta voidaan poiketa kerran kasvattajaa kohden. Sukusiitosasteen tulee olla alle 6,25 % viidellä sukupolvella laskettuna.

Poikkeuslupahakemuksiin liitetään vapaamuotoinen kirjallinen perustelu siitä, mitä yhdistelmällä tavoitellaan. Hakemukset lähetetään SML:n jalostustoimikunnalle, joka antaa lausunnon siitä, täyttyvätkö rotujärjestön risteytysten poikkeuslupaehdot sekä täyttääkö yhdistelmä JTO:n terveyssuositukset jalostusyhdistelmille. Lausunto lähetetään Kennelliiton jalostustieteelliselle toimikunnalle, joka tekee lopullisen päätöksen asiasta.

Yhdistelmiä koskevat myös kaikki Kennelliiton yleiset rekisteröintiehdot sekä rotukohtaiset erityisehdot.

Jälkeläisrajat (päivitetty 1/25):

lyhytkarvaiset normaalikokoiset 62, lyhytkarvaiset pienoismäyräkoirat 28, karkeakarvaiset normaalikokoiset 58, karkeakarvaiset pienoismäyräkoirat 25, pitkäkarvaiset normaalikokoiset 27, pitkäkarvaiset pienoismäyräkoirat 31.

Pyyntö poikkeusluvasta on tehtävä kirjallisesti alla olevalla lomakkeella. Lomake sekä muut mahdolliset liitteet pyydetään lähettämään sähköpostitse jalostustoimikunnalle.

Risteystyspoikkeuslupahakemus 

Risteystyspoikkeuslupahakemus (tulostettava lomake)

Hakemus lähetetään jalostustoimikunnalle osoitteeseen:
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Vahinkopentue

Jos kyseessä on vahinkopentue, jossa jommalta kummalta vanhemmalta puuttuu PEVISAn mukaiset tarkastukset tai poikkeusluvan tarve muusta syystä huomataan vasta astutuksen jälkeen, voidaan pentue rotukohtaisista erityisehdoista poikkeamisen vuoksi rekisteröidä kasvattajan toimesta EJ- (ei jalostukseen) rekisteriin yhden kerran kasvattajaa kohden. Ohje on myös koirakohtainen eli jos samalle urokselle tai nartulle syntyy tämän jälkeen toinen vahinkopentue, ei niitä enää rekisteröidä vaikka kasvattajana olisi eri henkilö.

Koirarekisteriohje määrittelee ehdot pentujen rekisteröimiselle. Kasvattaja voi anoa Kennelliitolta poikkeuslupaa, mikäli pentue ei joltain osin täytä näitä ehtoja. Poikkeusluvan liitteeksi tulee liittää rotujärjestön lausunto ja poikkeuslupa tulee olla myönnetty ennen astutusta. Mikäli Kennelliitto ei ennen astutusta ole myöntänyt poikkeuslupaa rotukohtaisista erityisehdoista poikkeamiseen, voidaan pennut rekisteröidä ainoastaan EJ- (ei jalostukseen) rekisteriin (Koirarekisteriohje kohta 11.2.). Kuitenkin, jos pentueen vanhemmilla ei astutushetkellä ole rotukohtaisen PEVISA-ohjelman edellyttämiä voimassa olevia terveystutkimustuloksia tai lausuntoja, vaan vanhemmat on tutkittu/lausuttu vasta astutuksen jälkeen ja todettu niiden täyttävän rotukohtaisen PEVISA-ohjelman asettamat raja-arvot, voi kasvattaja yhden (1) kerran rekisteröidä tällaisen pentueensa FI-/ER-rekisteriin niin, että rekisteröintimaksu on korotettu. Koiralle voidaan rekisteröidä yksi tällainen pentue jalostusoikeuden hallinnasta riippumatta. Rajoitus koskee sitä vanhempaa, joka ei astutushetkellä täytä rotukohtaisia PEVISA-ehtoja.

Poikkeuslupahakemus

Hakemus lähetetään jalostustoimikunnalle osoitteeseen:
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Muilta kuin liiton jäseniltä peritään poikkeusluvan käsittelymaksuna 22 euroa. Kuitti maksusta tulee liittää poikkeuslupahakemuksen mukaan. Käsittelymaksua ei peritä haettaessa poikkeuslupaa ulkomaiselle urokselle, joka vierailee tai oleskelee Suomessa ja jolta puuttuu PEVISA-tutkimukset (kts. kohta ulkomaiset urokset). Liiton jäsenille poikkeuslupien käsittely on maksuton.

Jalostustoimikunta antaa poikkeuslupahakemuksista joko puoltavan tai kieltävän lausunnon, jonka koirarekisteriohjeen mukaan tulee perustua siihen, täyttävätkö koirat / yhdistelmä rodun jalostuksen tavoiteohjelman (JTO) terveyteen liittyvät suositukset. Kielteisen lausunnon perusteluna voidaan ilmoittaa myös muu mahdollinen painava ja ilmeinen geneettinen riski.

Nartun tiheä pennuttaminen

Nartulla voidaan teettää enintään viisi (5) pentuetta siten, että nartun edellisestä penikoimisesta on pentueen syntyessä oltava kulunut vähintään 10 kuukautta. Tätä tiheämpi pennutus sallitaan alle 8-vuotiaalle nartulle yhden kerran ilman poikkeuslupaa ja tällöin seuraavan synnytyksen väli on oltava vähintään yksi vuosi.

Kennelliitto voi erittäin painavista syistä myöntää poikkeusluvan nartun toiselle liian tiheälle pennuttamiselle. Anomukseen on liitettävä eläinlääkärintodistus, jonka mukaan narttu on terve ja hyväkuntoinen, eikä pennuttamisesta ole haittaa sen terveydelle. Todistus on voimassa 6 kk. Poikkeuslupaa ei kuitenkaan myönnetä astutushetkellä 8 vuotta täyttäneelle nartulle.

Mikäli kasvattaja pennuttaa narttua liian tiheästi ilman poikkeuslupaa, voidaan pennut rekisteröidä ainoastaan EJ-rekisteriin. Narttu asetetaan 24 kk:n jalostuskieltoon. Nartun mahdollinen omistajanvaihdos ei vaikuta jalostuskieltoon.

Mikäli nartulle syntyy 6. pentue tai yli 8 vuoden ikäisenä astutettu narttu synnyttää niin, että pentueiden väli on alle 10 kk, voidaan pennut rekisteröidä ainoastaan EJ-rekisteriin. Tämän jälkeen nartun jälkeläisiä ei enää rekisteröidä. Kaikki todistettavasti Kennelliiton tietoon tulleet rekisteröimättömät ns. välipentueet ja ulkomailla rekisteröidyt pentueet huomioidaan syntyneinä pentueina.

Ulkomaiset koirat

Ulkomaisten urosten käyttö 1.1.2016 alkaen

Vuoden 2016 alusta alkaen pysyvällä poikkeusluvalla voidaan ulkomaiselle nartulle rekisteröidä yksi ja urokselle enintään kaksi pentuetta. Kahden pentueen rajoitus koskee 31.12.2015 jälkeen astutettuja pentueita. Yhdistelmä ei kuitenkaan saa olla rodun PEVISA -rajoitusten tai Kennelliiton yleisen jalostuksen tavoiteohjelman vastainen (ks. Koirarekisteriohjeen kohta 7.5). Pysyvä poikkeuslupa koskee ulkomaisen uroksen astutuskäyttöä sekä Suomessa että ulkomailla.

Mikäli ulkomaisella uroksella on 1.1.2016 jälkeen kaksi astutusta (pentuetta), voi kasvattaja hakea yhdistelmälle Kennelliitosta etukäteen tapauskohtaisen poikkeusluvan, ellei uros täytä PEVISA-ehtoja. Allekirjoitetussa anomuksessa pitää ilmoittaa, mitä yhdistelmää anomus koskee ja siihen tulee liittää perustelut sekä allekirjoitettu rotujärjestön lausunto. Rotujärjestöltä saatu myönteinen lausunto edesauttaa ja nopeuttaa poikkeusluvan käsittelyä Kennelliitossa. Tällaisissa tapauksissa ulkomaisia uroksia koskevat anomukset käsitellään toimistotyönä.

Ulkomailla tehdyistä PEVISA:n mukaisista tutkimuksista hyväksytään silmien osalta ECVO:n (European College of Veterinary Ophthalmologists) asettamat vaatimukset ja lausunnon tulee olla annettu ECVO-lomakkeella.

ECVO-lomakkeella annettujen lausuntojen lisäksi ECVO-tasoisiksi hyväksytään Ruotsin viralliset silmätarkastuslausunnot sekä USA:n The Canine Eye Registration Foundation (CERF) –lausunto, mikäli tunnistusmerkinnän tarkastus ilmenee lomakkeessa. Lisäksi hyväksytään brittiläinen BVA EyeScheme -silmätarkastuslausunto tai australialainen AVA-ANKC Australian Canine Eye Scheme -silmätarkastuslausunto, jos lomakkeesta ilmenee, että koko silmä on tutkittu eikä muutoksia ole todettu. Lausunnosta pitää ilmetä, että koira on tunnistusmerkitty.

Polvitutkimusten osalta Kennelliitto hyväksyy lausunnot, jotka on annettu käyttäen Putnamin asteikkoon verrattavissa olevaa luokittelua. Lausunnosta tulee käydä ilmi, että koira on ollut tunnistusmerkitty tutkimushetkellä.

Tuontisperman osalta vuoden alusta voimaan tulleet muutokset eivät koske aiemmin tuotuja spermoja. Koirarekisteriohjeen mukaan niiden kohdalla mennään keräyshetken ehdoilla. Jatkossa tuotavien spermaerien kohdalla on tietenkin suositeltavaa varmistaa, että uroksella on sperman keräyshetkellä rodun PEVISA-ehdot täyttävät tutkimustulokset tai anottava ajoissa yhdistelmälle poikkeuslupa.

Rotujärjestön lausunto anotaan kirjallisesti ja anomus mahdollisine liitteineen toimitetaan mieluiten sähköpostin liitteenä jalostustoimikunnalle (Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.). Tulostettava lomakepohja anomusta varten ylempänä. Muilta kuin liiton jäseniltä peritään poikkeusluvan käsittelymaksuna 22 euroa. Kuitti maksusta tulee liittää poikkeuslupahakemuksen mukaan.

Lisätietoa

http://www.kennelliitto.fi -> koiran rekisteröinti

Kennelnimellä tarkoitetaan nimeä, joka liitetään kasvattajan kaikkien kasvattien nimen eteen pentuja rekisteröitäessä. Kennelnimi ei ole pentueen rekisteröinnin ehto. Kennelnimeä haetaan Suomen Kennelliitosta, hakeminen on maksullista. Hakija toimittaa allekirjoitetun kirjallisen tai sähköisen kennelnimihakemuksen Suomen Kennelliittoon. Kennelliitto toimittaa tiedon saapuneista hakemuksista rotujärjestölle, joka käsittelee hakemuksen rotujärjestön puoltoa varten.

Lisätietoja

Lisätietoja kennelnimestä löydät Suomen Kennelliiton kotisivuilta: 

Kennelliitto > Kasvatus ja terveys > Kennelnimet

Sieltä saat ladattua itsellesi viralliset lomakepohjat kennelnimianomuksesta ja kasvattajasitoumuksesta. 

Rotujärjestön puolto

Seuraavien vaatimusten tulee täyttyä SML:n puollon saamiseksi:

• Hakijan tulee olla hyvämaineinen (ei eläinsuojelurikkomuksia, ei SKL:n määräämiä sanktioita). 
• Hakijan tulee olla SML:n jäsen anomusta jätettäessä
• Hakijan tulee lähettää SML:lle vapaamuotoinen kertomus, jossa on kuvattu kasvatetut rodut, taustaa hakijasta sekä esittely kasvatustavoitteista. HUOM! Laita kertomukseen nimesi ja sähköpostiosoitteesi sekä tällä hetkellä omistamiesi mäyräkoirien viralliset nimet.

 Lähetä kertomus postitse tai sähköpostitse (miel. liitetiedostona)

Jaana Helin
Keinukuja 2
05100 Röykkä
050-349 4394
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Teksti: Anu Lappalainen, ELT, dos., pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri

Pes varus on latinaa ja tarkoittaa sisäänpäin (varus) kääntynyttä jalkaa (pes). Koiralla tämä tarkoittaa kintereestä sisäänpäin taipuvaa takajalkaa.

Koiranpennun raajojen luut kasvavat pituutta molemmista päistä rustoisten kasvulevyjen kohdalta. Pienellä pennulla kasvulevyt ovat leveät mutta kapenevat vähitellen rustosolujen muuttuessa luuksi. Kun kaikki rustosolut ovat luutuneet, kasvulevy sulkeutuu ja luun pituuskasvu loppuu.

Pes varus syntyy, kun sääriluun (tibia) alempi kasvulevy sulkeutuu sisäosastaan liian aikaisin, ja luu jatkaa kasvuaan ulkoreunasta. Tämän seurauksena luun ulko-osa on pidempi kuin sisäosa ja jalan alaosa taipuu sääriluun ja kintereen telaluun (talus) välisestä nivelestä sisäänpäin kohti keskilinjaa.

Kuva 1 on selällään otettu röntgenkuva karkeakarvaisen mäyräkoiran takajaloista, jossa muutos näkyy selvästi. Mitä aikaisemmin sisäpuolen kasvulinja sulkeutuu, sitä enemmän jalka vääntyy ja sitä pahempia ovat oireet. Useimmiten pes varus on vain toisessa jalassa, mutta se voi olla myös molemminpuolinen.

Tapaturma voi aiheuttaa kasvulinjan liian aikaisen sulkeutumisen, mutta mäyräkoirilla pes varuksen taustalla ei yleensä ole tapaturmaa. Mäyräkoirilla esiintyy pes varusta enemmän kuin muilla koiraroduilla ja sillä on perinnöllinen tausta. Pes varus liittyy siis raajojen lyhytkasvuisuuteen (kondrodystrofia) samoin kuin etujalassa esiintyvä kyynärluun (ulna) alapään kasvulinjan ennenaikainen sulkeutuminen. Periytymisen mekanismit eivät kuitenkaan ole tiedossa.

Pes varuksen yleisyyttä mäyräkoirilla ei tiedetä, mutta ilmeisesti se ei ole kovin yleinen. Englannissa tehdyssä terveyskyselyssä pes varus -diagnoosi oli 0,9 prosentilla koirista. Todennäköisesti kuitenkin lievät tapaukset jäävät diagnosoimatta ja sairaus on yleisempi kuin luullaan.

Pes varus muodostuu siis luuston kasvun aikana 5–8 kuukauden iässä, ja siihen voi liittyä myös polvilumpion luksaatio. Lievimmillään koira on tois- tai molemminpuolisesti ”länkisäärinen”, mutta vakavimmillaan jalka on niin vääntynyt, että se aiheuttaa koiralle liikkumisvaikeuksia ja johtaa hoitamattomana rampauttavaan nivelrikkoon.

Diagnoosi voidaan varmistaa röntgenkuvauksella ja sairauden hoito on kirurginen. Sääriluun alapää katkaistaan ja luusta poistetaan kolmion muotoinen pala (kuva 2) niin, että jalka saadaan suoraan asentoon. Jalkaan asetetaan metallilevy (kuva 3A), joka poistetaan myöhemmin, kun leikkauskohta on täysin luutunut (kuva 3B). Fysioterapia leikkauksen jälkeen nopeuttaa paranemista. Ajoissa tehdyn leikkauksen ennuste on hyvä, ja suurin osa koirista elää leikkauksen jälkeen normaalin ontumattoman elämän.

Kuva 1: Vasemman (SIN) takajalan pes varus yhdeksän kuukauden ikäisellä karkeakarvaisella mäyräkoiranartulla. Jalan alaosa taipuu kintereestä voimakkaasti sisäänpäin.		Kuva 2: Leikkauksessa luusta poistetaan kolmion muotoinen pala niin, että jalka-akseli saadaan suoristettua.		Kuva 3: Heti leikkauksen jälkeen otettu röntgenkuva, jossa näkyy, kuinka jalan akseli on nyt suora (A) ja kolme kuukautta myöhemmin ennen levyn poistoa otettu röntgenkuva, jossa nähdään, että sääriluu on täysin luutunut ja jalka on oikeassa asennossa (B).

Lisätietoa - Tilläggsinformation:

SML:n pes varus -info suomeksi
FTKs info av pes varus på svenska
Pes varus -tutkimus meneillään

Mäyräkoirat ovat roturyhmänä kohtuullisen hyvin säilyneet ilman suuria määriä perinnöllisiä sairauksia. Selkärangan välilevytyrä eli kansan kielellä mäyräkoirahalvaus lienee tunnetuin.

Kennelliiton PEVISA-ohjelman avulla on mäyräkoirilla silmäsairaudet saatu hyvin kuriin.

Tässä on kuvattu mäyräkoirilla yleisiä ja/tai periytyviä tauteja.

Selkärangan välilevytyrä

Mäyräkoirahalvaus on kansanomainen termi välilevytyrälle, joka on yleinen kondrodystrofisten koirarotujen (esim. mäyräkoira, kiinanpalatsikoira ja tiibetinspanieli) selkäkipujen ja halvausoireiden syy. Eniten sitä tavataan mäyräkoirilla, joilla taudin esiintyvyyden on arvioitu olevan 19 %.

Diagnoosin tekeminen on useimmiten melko helppoa. Hoitomuotojen valinta on sen sijaan kiistanalaisempaa ja siihen vaikuttavat oireiden kesto ja voimakkuus. Nykyään välilevytyrää pidetään kirurgisesti hoidettavana sairautena niillä koirilla, joilla on halvausoireita tai toistuvia selkäkipuja.

Välilevytyrän oireet riippuvat siitä nopeudesta ja voimakkuudesta, jolla tyräytyminen tapahtuu. Äkillisesti ja kovalla voimalla tyräytyvä välilevy aiheuttaa reaktion, jonka lopputuloksena on hermosolujen kuolema, mikä johtaa nopeasti kehittyvään vaikea-asteiseen halvaukseen. Kroonisissa, usein osittaisissa välilevyn uloimpien osien repeämissä tyräytyminen tapahtuu hitaasti ja pienellä voimalla. Verenkierto säilyy aluksi ennallaan, mutta selkäytimen hermosoluissa tapahtuu vaurioita, joiden määrä on suorassa suhteessa puristuksen asteeseen ja kestoon. Asennonkorjausreaktio (koira korjaa välittömästi jalan asennon, kun tassun yläpinta käännetään maata vasten) häviää ensin, koska sitä säätelevät isot hermosäikeet sijaitsevat selkäytimen ulkokerroksissa. Seuraavaksi vaurioituvat keskikokoiset, tahdonalaisia liikkeitä ja pinnallista kipua säätelevät säikeet ja viimeiseksi selkäytimen sisäosissa sijaitsevat pienet, syvää kiputuntoa säätelevät säikeet. Toipumisen aikana toiminnot palautuvat käänteisessä järjestyksessä. Halvausoireiden voimakkuus riippuu myös tyrän paikasta. Kaulan alueella selkäydinkanava on laajempi ja tyrän aiheuttama selkäytimen puristus on pienempi.

Lue lisää välilevytyrästä ja selkäkuvauksista.

Uusinta tietoa mäyräkoirahalvauksen ja selkänikamien välilevyjen kalkkeutumisen välisestä yhteydestä löydät Kennelliiton sivuilta.

Silmäsairauksia

PRA eli Etenevä verkkokalvon surkastuma

Sairaus tuhoaa verkkokalvon valoa aistivia soluja. Vähitellen koira tulee hämäräsokeaksi ja myöhemmin jopa täysin sokeaksi. Kliiniset oireet ilmaantuvat n. 2-4 vuoden iässä. Koira tulee hämärässä epävarmaksi ja pelokkaaksi. Se alkaa törmäillä oudossa ympäristössä. Silmäterä on laaja ja silmäpohja loistaa pupilla-aukosta "epänormaalin kirkkaana". PRA on perinnöllinen. Koska periytyvyys tapahtuu väistyvän geenin välityksellä (resessiivinen), voi koira olla kliinisesti terve, vaikka kantaakin sairautta geeneissään. Jotta koira sairastuisi tulee sekä isän että emän perimässä olla sairautta aiheuttava geeni.

RD RETINA DYSPLASIA, Verkkokalvon kasvuhäiriö

RD esiintyy monimuotoisena. Vaikeissa muodoissa koko verkkokalvo irtautuu kokonaan. Tämä johtaa luonnollisesti täyteen sokeuteen. Toisessa muodossa verkkokalvo irtoaa useilta pieniltä alueilta ja kolmannessa muodossa verkkokalvo irtoaa kapeina poimuina. Kahdessa viimeisessä muodossa näkökyvyn heikkeneminen riippuu muutosten runsaudesta. Mäyräkoirilla on tavattu lähinnä poimuista verkkokalvon irtoamista. Nykykäsityksen mukaan näkökyky ei ole oleellisesti alentunut, jos poimuja on vähemmän kuin 10. Sairaus periytyy resessiivisesti ja voidaan todeta jo pentuiässä, joten sen vastustaminen ei ole ongelmallista.

HC KATARAKTA eli Harmaakaihi

Kataraktassa silmän linssi eli valoa taittava osa samentuu. Yleensä se tulee molempiin silmiin ja on etenevä eli sokeuteen johtava. Ilmenemisikä vaihtelee suuresti. PRA voi aiheuttaa seuraustautina Kataraktan, joten verkkokalvon tila on aina ensin tarkastettava, jos katarakta aiotaan leikata. Ns. Vanhuuden harmaakaihi ei ole varsinainen kaihi, vaan seuraus linssin tiivistymisestä iän myötä, sillä linssiin kasvaa uutta kuitua koko iän ajan.

IDIOPAATTINEN KERATIITTI

Keratiitti on sarbveiskalvon sairaus, jota esiintyy erityisesti pitkäkarvaisilla mäyräkoirilla. Siinä sarveiskalvoon syntyy haavoja, jotka ovat erittäin kivuliaita. Ne paranevat vähitellen itsestään, mutta saattavat uusia milloin tahansa. Sarveiskalvoon kehittyy myös harmaata pigmenttiä. Hoitamattomana tauti johtaa sokeuteen. Uusimpien tutkimusten mukaan keratiittia pidetään resessiivisesti periytyvänä.

DISTICHIASIS, Ylimääräiset karvat silmäluomien sisällä

Mm.Mäyräkoirilta on löytynyt distichiasis on tila, jossa normaalin ripsirivin takana on toinen ripsirivi, joka kasvaa sisäänpäin. Se hankaa sarveiskalvoa ja aiheuttaa tulehduksia ja haavautumista. Sairauden on todettu olevan perinnöllistä ja mahdollisesti periytyvän dominoivasti.

KORNEADERMOIDI, Sarveiskalvon ihosaareke

Synnynnäinen epämuodostuma, jossa karvaista ihokudosta kasvaa sarveiskalvolla. Saarekkeet häiritsevät silmän toimintaa ja ne on poistettava kirurgisesti.

Muita sairauksia

PATELLALUKSAATIO

Patellaluksaatiota eli polvilumpion sijoiltaanmenoa esiintyy suhteellisen paljon kääpiöroduilla (mm.kääpiömäyräkoirat, kääpiövillakoirat, chihuahua) ja myös sellaisilla suuremmilla roduilla, joilla on suora takajalka (mm. Suomen pystykorva).

Vika on tavallisesti synnynnäinen ja sen oletetaan periytyvän useamman geenin vaikutuksesta ja väistyvästi. Vika jaetaan vakavuusasteen perusteella neljään eri asteeseen. Lievissä tapauksissa koira on oireeton. Vakavissa tapauksissa, jossa polvilumpio on pysyvästi poissa paikaltaan, oireet voidaan havaita jo ennen luovutusikää. Polven rakenteelliset heikkoudet altistavat patellaluksaatiolle.

Lievät I-asteen luksaatiot ovat tavallisesti täysin oireettomia eivätkä kaipaa hoitoa. Vakavimmissa II- ja III-asteen luksaatioissa koiralla havaitaan selviä liikevaikuksia. Ravatessaan koira saattaa pitää sairasta raajaansa koukistettuna ilmassa muutaman askeleen verran(polvilumpio on poissa paikoiltaan) jatkaen sitten normaalia ravaamista(polvilumpio on paikallaan). Vakavissa IV-asteen luksaatioissa polvilumpio on pysyvästi poissa paikoiltaan. Jos luksaatio on molemminpuolinen, liikkuu koira takapää matalana, ikäänkuin hiipien, koska sen on vaikea ojentaa takajalkojaan. Se voi myös liikkua selkä köyryssä ja hyppiä kuin jänis ravatessaan.

Lievimpien luksaatioiden hoidoksi riittää yleensä lepo ja kipulääkitys. Vaikeammat tapaukset joudutaan hoitamaan kirurgisesti.

KASVUHÄIRIÖT

Raajojen luiden kasvulinjojen liian aikainen sulkeutuminen aiheuttaa raajojen epänormaalia taipumista ja kyynär-, kinner- ja polvinivelen epämuotoisuutta. Etujalassa yleisintä on kyynärluun alapään kasvulinjan ennenaikainen sulkeutuminen. Tämä johtaa epäsuhtaan kyynär-ja värttinäluun pituudessa, eturaajojen luiden epänormaaliin taipumiseen ja kyynärnivelen epämuotoisuuteen. Lopputuloksena voi olla kyynärnivelen nivelrikko. Kyynärnivelten röntgenkuvauksella voidaan vastustaa kyynärnivelten kasvuhäiriöitä.

Takajaloissa sääriluun sisäpuolisen kasvulinjan sulkeutuminen johtaa jalan taipumiseen sisäänpäin kintereestä alaspäin (pes varus). Kirjallisuuden perusteella tämä on nimenomaan mäyräkoirien kasvuhäiriö. Pes varukseen voi liittyä myös polvilumpion sijoiltaan meno. Hoitamattomana tämä kasvuhäiriö voi johtaa kinner- ja polvinivelen nivelrikkoon. Kasvuhäiriö huomataan usein tutkittaessa nuoren koiran ontumaa tai koiran jalan epänormaalia asentoa tai liikerataa.

Hoitona etu- ja takajalan vaikeissa kasvuhäiriöissä käytetään nuorena tehtyä luiden oikaisuleikkausta. Raajojen taipumista esiintyy lievänä ja oireettomana, joten se on alidiagnosoitu ongelma. Vakavampia, leikkaushoitoa vaatineita etu- ja takaraajan kasvuhäiriöitä on tiedossa useita.

Vanhemmilla koirilla ontumisen syynä voi olla epämuodostuneeseen niveleen kehittyvä nivelrikko. Kasvulinjojen liian aikainen sulkeutuminen voi johtua tapaturmasta, mutta useimmiten se tapahtuu mäyräkoirilla ilman tapaturmaa ja sitä pidetään niillä perinnöllisenä. Perinnöllisyysmekanismista ei ole tietoa.

Rotumääritelmässä kiinnitetään huomiota raajojen suoruuteen edestä ja takaa katsottuna, etujalat eivät myöskään saa taipua eteenpäin. Rotumääritelmä varmasti osaltaan vähentää tämän kasvuhäiriön esiintymistä. Koiria, joilla kasvulinjat sulkeutuvat liian aikaisin ei tule käyttää jalostukseen. Linjoja, joissa tätä kasvuhäiriötä tiedetään olevan, ei tule yhdistää. Jalostukseen ei tule käyttää koiraa, jolla on useita tällaisia jälkeläisiä.

Eturaajojen kasvuhäiriöihin on olemassa kuvantamismenetelmä, josta voit lukea lisää Kennelliiton sivuilta.

Lisää pes varuksesta voit lukea tämän sivun alaosasta.

EPILEPSIA, kaatumatauti

Epilepsialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan kohtauksittaista häiriötä, joka ilmenee erilaisina tajunnan ja liikunnan häiriöinä. Lievä epilepsiakohtaus voi olla ohimenevä poissaolon hetki. Vakava epilepsiakohtaus on klassinen kouristuskohtaus, jossa potilas menettää tajuntansa, kaatuu maahan, kouristelee, mahdollisesti virtsaa ja ulostaa alleen, puree leukansa yhteen niin, että suu vaahtoaa ja toipuu sitten itsekseen muutamassa minuutissa.

Epilepsiaa esiintyy monissa koiraroduissa ja mäyräkoirissa muutamissa suvuissa. Sairaus on perinnöllinen. Kaikki kouristus- ja tajuttomuuskohtaukset eivät kuitenkaan johdu epilepsiasta. Epilepsiakohtauksen kaltaisia kohtauksia saavale koiralle on tehtävä huolellinen eläinlääkärintutkimus kokeineen ennen kuin koiran lääkitseminen epilepsialääkkeillä aloitetaan. Lääkitystä joudutaan usein muokkaamaan useita kertoja ja se kestää koko koiran loppuelämän. Sairaan koiran elämästä yritetään myös poistaa kohtauksia laukaisevia tekijöitä kuten stressiä, paastoaikoja ja kiima-aikoja. Epilepsialla on taipumus pahentua koiran vanhetessa.

Lue ELL Nina Mennan kirjoitus Epilepsiasta.